Sähköinen henkilökortti jo 5000 suomalaisella
Joulukuusta asti saatavilla ollut sähköinen henkilökortti on myönnetty jo noin 5 000 suomalaiselle. Ensimmäiset sähköistä henkilökorttia hyödyntävät palvelut ovat jo myös verkossa.Sähköistä henkilökorttia on voinut hakea Suomessa viime joulukuusta lähtien. Kortin tavoitteena on parantaa tuntuvasti kansalaisten tietoturvaa avoimessa tietoverkossa asioitaessa.
160 markan hintaisen kortin myöntää poliisilaitos Suomen kansalaiselle ja Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle. Tällä hetkellä kortteja on myönnetty noin 5000.
Ensimmäiset palvelut käytössä
Ensimmäinen sähköistä henkilökorttia ja siinä olevaa henkilövarmennetta hyödyntävä palvelu oli helmikuussa avattu väestökirjahallinnon ja Suomen Posti Oy:n yhteinen sähköinen muuttoilmoituspalvelu.
Muita kuluvan vuoden aikana käyttöön otettuja palveluja ovat opetushallituksen ammattikorkeakoulujen yhteishakulomake sekä Eläke-Fennian sähköisesti allekirjoitettu vakuutushakemus lakisääteisiin työeläke- ja yrittäjäeläkevakuutuksiin. Lisäksi kortin avulla on mahdollista tunnistautua vakuutusten hoitopalveluihin.
Vielä tämän vuoden aikana verkkoon on tulossa useita muita palveluja, muun muassa kymmenen kunnan tai seutualueen kuntapalvelut. Niitä ovat esimerkiksi erilaiset hakemukset, sähköiset lomakkeet ja kirjastoasiointi. Näistä ensimmäisiä on Tuusulan kunta, joka pyrkii saamaan mm. päivähoitohakemuksen verkkoon jo lähikuukausina.
Valtionhallinnon verkkopalveluja ovat Patentti- ja rekisterihallituksen hakemus- ja maksupalvelut, verohallinnon sähköinen veroasiointipalvelu yrityksille ja yhteisöille sekä mm. työministeriön työnhakupalvelut.
Yksityisen sektorin yritykset rakentavat myös lukuisia sähköisen henkilökortin avulla käytettäviä palveluja asiakkailleen.
Osuuspankkiryhmä, Leonia Pankki ja Mandatum Pankki tarjoavat kuluvan vuoden aikana aikaisempaa merkittävästi laajemmat verkkopankkipalvelut. Osuuspankki julkistaa piakkoin ensimmäisinä avattavat, HST-varmennetta hyödyntävät palvelunsa.
Kansalaispalvelujen lisäksi sähköistä henkilökorttia voidaan hyödyntää yrityksen tai yhteisön henkilöstön työkäytössä, mm. tietojärjestelmiin tunnistautumisessa ja etätyössä. Tällöin kortilla on niin kutsuttu työvarmenne, joka osoittaa henkilön kuulumisen organisaatioon ja hänen asemansa siellä.
Työkäyttöön kortti on otettu mm. ICL:ssä ja Väestörekisterikeskuksessa.
Kortinlukijoita ja ohjelmistoja nyt helpommin saatavilla
Alkuvuodesta sähköisen henkilökortin käyttöä hankaloittanut kortinlukijoiden ja ohjelmistojen puute on kevään aikana korjaantunut.
Elisa Communicationsin Kolumbus-palvelut on tuottanut ohjelmistopaketin, jonka voi tilata Internetistä Kolumbuksen verkkokaupasta. Kaupasta voi samalla tilata myös sopivan kortinlukijan ajureineen. Ohjelmistoja on Elisan mukaan kevään aikana myyty useita satoja.
Sähköisen henkilökortin avulla käytettävät verkkopalvelut sekä kortin käyttöön tarvittavat kortinlukijat ja ohjelmistot tunnistaa @TU-tunnuksesta.
Sähköiset asiointipalvelut digi-televisioon
YLE ja Väestörekisterikeskus sopivat alkuvuodesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on mahdollistaa sähköisen henkilökortin käyttö digitaalisen television kautta tarjottavissa julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin verkkopalveluissa.
Kevään aikana yhteistyössä on edistytty siten, että projektissa on nyt sovittu ensimmäisestä palveluntarjoajasta sekä muista yhteistyökumppaneista. Kokeilupalvelusta tiedotetaan lähiviikkoina tarkemmin.
Sonera SmartTrust Oy:n ja Väestörekisterikeskuksen niin ikään alkuvuonna aloittama pilottiyhteistyö lähestyy konkreettista kokeiluvaihetta. Yhteistyön tavoitteena on sovittaa henkilön sähköisen tunnistamisen (HST) varmenteet langattomaan ympäristöön eli matkapuhelimen SIM-kortille.
Kehitystyön pohjana on VRK:n HST-teknologia ja Sonera SmartTrustin langaton turvateknologia.
Kannettavan henkilöllisyyden avulla käyttäjä pystyy vahvistamaan henkilöllisyytensä Internetissä, automaatti-, WAP- ja puhelinpalveluissa, muissa sähköisissä palveluissa sekä missä tahansa palvelutilanteissa tavallisen henkilökortin tapaan.
Väestörekisterikeskuksessa on vireillä myös muita langattomiin verkkoihin liittyviä kokeiluja, jotka julkistetaan piakkoin.
Suomi edelleen edelläkävijä
EU:n tietoliikenneministereiden ministeritason huippukokous pidettiin huhtikuussa Lissabonissa (eEurope-ohjelma).
Ministerikokouksen ohella Lissabonissa järjestettiin mm. toimikortteja koskeva yleiskonferenssi, Smart Card Charter Summit. Suomesta oli edustus mm. liikenneministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Stakesista sekä Nokiasta, Sonerasta ja Väestörekisterikeskuksesta.
IT-alan teollisuuden edustajia konferenssissa oli mukana monistakin EU-maista, sen sijaan julkishallinnon edustajia konferenssissa oli varsin vähän, mikä osoittaa Suomen etumatkaa asiassa.
Suomen malli tuli esille monissa puheenvuoroissa ja Suomea käytettiin yleisesti hyvänä eurooppalaisena esimerkkinä. Loppuasiakirjassa todetaan myös, että Suomi, Ruotsi, Hollanti ja Italia toimivat esimerkkeinä ja kokemuksen välittäjinä muille valtioille Euroopassa.
IKK
16.6.2000
