Verkkouutiset

Sisältö
Etusivu
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Sponsorointi ei saa vaarantaa valtion virastojen riippumattomuutta



Sponsorirahoitus ei saa vaarantaa valtion virastojen objektiivisuutta ja riippumattomuutta, todetaan Sponsorointi valtionhallinnossa -työryhmän tiistaina valtiovarainministeriölle luovuttamassa loppuraportissa.


Sponsorirahoitus voi sen sijaan tietyin edellytyksin ja oikein toteutettuna antaa lisäresursseja valtion virastoille ja laitoksille, raportissa todetaan.

- Sponsorirahoituksen merkitys valtionhallinnon toimintojen kokonaisrahoituksessa ei voi jatkossakaan kasvaa kovin suureksi, koska virastojen ja laitosten julkisoikeudelliset tehtävät edellyttävät riippumattomuutta ja yleistä.

Työryhmän mukaan virastojen ja laitosten perustoiminnan rahoitus ei voi rakentua yrityksiltä saatavan, luonteeltaan usein satunnaisen rahoituksen varaan.
- Sponsorirahoituksen hankkimisen tavoitteena voi olla ainoastaan pyrkimys saada lisäresursseja tiettyihin erikseen määriteltyihin kohteisiin.

Valtionhallinnossa näitä olisivat työryhmän mukaan lähinnä tiede sekä kulttuuri- ja taidelaitokset, niiden toimintaan liittyvät projektit ja tilaisuudet sekä muut erillishankkeet, joiden julkisuusarvo on poikkeuksellisen suuri.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää valtion virastojen ja laitosten toimintaan kohdistuva sponsorointi sekä siinä noudatettavat menettelytavat, arvioida sponsoroinnin merkitys ja hyväksyttävyys osana virastojen ja laitosten toiminnan rahoitusta sekä tällaisen rahoituksen lisäämismahdollisuudet.

Niin ikään työryhmän tehtävänä oli hahmotella sponsorisopimuksissa sekä virastojen ja laitosten taloudenhoidossa sponsorointiin sovellettavat periaatteet ja menettelytavat.

Lisäksi työryhmän tuli arvioida mahdolliset lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämistarpeet sekä esittää tarvittavat lainsäädäntö- ja muut ehdotukset.

Työryhmän mielestä sponsorirahoitusta voidaan hankkia ja käyttää vain silloin, kun rahoituksen kohteena olevan viraston tehtävät ovat sellaisia, ettei niiden yhteydessä käytetä julkista valtaa hallinnollisen sääntelyn tai valvonnan alueella.

- Sponsorituen käyttö ja sen mukanaan tuomat velvoitteet eivät saa vaarantaa viraston objektiivisuutta ja riippumattomuutta julkisen vallan käyttäjänä, raportissa todetaan.


Virkamiehiä ei saa sponsoroida

Työryhmä ei katsonut tarkoituksenmukaiseksi eikä edes mahdolliseksi tehdä ehdotusta ohjeiksi sponsoriyhteistyöhön valtionhallinnossa sovellettavista yksityiskohtaisista menettelytavoista.

Työryhmä esittää kuitenkin joukon periaatteita valtionhallinnon sponsorointiyhteistyölle. Periaatteet liittyvät mm. sponsorille asetettaviin vaatimuksiin, sponsorihankintaan ja -sopimuksiin, sponsoripanoksiin ja vastikkeisiin sekä sponsoriyhteistyön hallinnolliseen käsittelyyn.

Työryhmän linjaamien periaatteiden mukaan sponsoroinnin on kohdistuttava virastoon, ei sen virkamiehiin. Sponsorointi ei saa johtaa siihen, että virastolle syntyisi sopimuksen ulkopuolella velvoitteita sponsoria kohtaan.

- Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa tilanteissa, joissa on kyse arvoltaan merkittävästä tai toistuvasta sponsoroinnista, työryhmä toetaa.

Sponsoriyhteistyössä tulee ottaa huomioon kilpailulainsäädäntö ja valtion hankintoja koskeva lainsäädäntö. Sponsorointia ei pidä hakea eikä hyväksyä sellaisilta tahoilta, joiden harjoittama toiminta on riippuvaista viraston harjoittaman julkisen vallan käytöstä, esimerkiksi viraston myöntämistä luvista.

Mahdollisuutta sponsoriyhteistyöhön tulee tarjota puolueettomasti ja tasapuolisesti kaikille sellaisille tahoille, joiden voidaan olettaa olevan siitä kiinnostuneita.

Työryhmä mielestä sponsoriyhteistyön kautta saatavaan rahoitukseen tulee valtion taloushallinnossa soveltaa samoja menettelytapoja kuin muuhunkin viraston omaehtoiseen rahoituksen hankintaan.

Merkittävästä sponsoriyhteistyöstä ja sen huomioon ottamisesta budjetoinnissa tulee keskustella ohjaavan viranomaisen kanssa osana virastojen tulosohjausmenettelyä.

Työryhmä ehdottaa, että ns. suoraa budjettirahoitusta täydentävään rahoitukseen (sponsorirahoitus, maksullinen toiminta, lahjoitukset ja yhteisrahoitteinen toiminta) valtion taloushallinnossa sovellettavien periaatteiden selkeyttämiseksi ja täsmentämiseksi asetettaisiin erillinen jatkoselvitys, joka analysoisi tilannetta vuoden 1999 tilinpäätös- ym. tietojen perusteella.

Sponsorointia valtionhallinnossa pohtineen työryhmän puheenjohtajana toimi lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale valtiovarainministeriöstä.

IA
16.6.2000


Politiikka -sivulle