Stadin slangista suursanakirja sekä kartsoista ja mestoista slangikartta
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii
Slangiprofessoriksi nimitetty Heikki Paunonen on kerännyt Stadin slangista dokumentoituun aineistoon perustuvan suursanakirjan. Se käsittää yli 33 000 hakusanaa, mm. yleis-, henkilön- ja paikannimiä.Vanhimmat tiedot ovat peräisin 1880-luvulta ja uusimmat huhtikuulta 2000.
Systemaattinen aineistonkeruu alkoi jo 1970-luvulla ja sen jälkeen aineistoa on kartutettu keruukilpailujen avulla sekä vanhoja stadilaisia haastattelemalla.
Lisäksi aineistoa on poimittu eriaikaisista kirjallisista lähteistä. WSOY:n kustantaman kirjan lopussa on noin 1 400 tietolähteen nimiluettelo.
Esimerkiksi lauseen "Huomasitkos, kun tuo tyttö ajoi pyörällä metsään ja kaatui", slangimuoto nelisenkymmentä vuotta sitten oli "Hiffasit sä ku kliffasti toi gimma skuttas filenssil skutsiin".
Vanha slangi yhdisti
Vanha Stadin slangi syntyi aikanaan suomen- ja ruotsinkielisissä helsinkiläisissä työläisyhteisöissä. Sen tehtävänä oli yhdistää erikieliset pojat yhdeksi yhteiseksi joukoksi, sakiksi.
- Vanhaa slangia voikin luonnehtia Sörkan ja Rööperin esperantoksi, jossa ruotsin- ja suomenkieliset ainekset limittyivät, toteaa Paunonen.
Lisäksi mukaan omaksuttiin jonkin verran venäläisiä sanoja. Vanhan slangin syntyhistoria heijasteleekin sadan vuoden takaisen Helsingin monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta.
Stadin kartsat ja mestat
Stadin kartsat ja mestat on uusi kartta, jonka nimistö on Stadin slangia. Kartalla näkyy kaupunginosien, katujen ja paikkojen nimiä Suokista (Suomenlinna) Hagikseen (Hakaniemi) ja Lauttiksesta (Lauttasaari) Kulikseen (Kulosaari).
Slanginimiä on mukana 1800-luvun muodoista aina tähän päivään saakka. Useista paikoista ja kaduista on mainittu rinnakkain eri aikoina käytettyjä nimityksiä.
Kartassa on mukana kartake myös Landesta, Helsingin esikaupunki-alueista, slanginimineen. Siellä asuivat böndet.
Valkasta Skatalle
Jos paikalla on ollut eri nimiä eri aikoina, on karttaan otettu useita nimimuotoja (esim. Lauttasaari eli Lauttis, Laru, Lauttika, Lautsika, Drummis, Drumssa, Rumsa, Drumtsika).
Slanginimet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Suomenkielisestä nimestä muodostuneita ovat mm. Viipurinkatu eli Viipis, Vallila eli Valkka ja Käpylä eli Käpis.
Ruotsinkielisestä nimestä muodostuneita taas ovat esimerkiksi Punavuori (Rödbergen) eli Rööperi, Ruoholahti (Gräsviken) eli Gresa ja Katajanokka (Skatudden) eli Skata.
Muilla perusteilla muodostuneita slangisanoja ovat taas Vanha kirkkopuisto eli Ruttopuisto ja Meilahden sairaala eli Hilton.
STT-IA
16.6.2000
