Lääkkeet halpenevat, kustannukset kasvavat
Lääkekustannukset ovat kasvaneet kuluneella vuosikymmenellä muita terveydenhuollon kuluja nopeammin. Lääketeollisuus ennustaa näin jatkuvan tulevaisuudessakin. Lääkkeiden tukkuhinnat ovat kuitenkin nousseet vain 0,1 prosenttia.
Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajan Tarmo Lehtosen mielestä
nyt on selvitettävä, mitä kustannusten nousun takana on.
Kuinka paljon terveydenhuollon muita kuluja säästetään
lääkkeiden avulla ja kuinka moni aiemmin hoitamatta jäänyt
potilas saa nyt hoitoa.
Kun tällaisia tutkimuksia ei ole ministeriössä tehty, on teollisuus
tilannut sellaisen terveystaloustutkijoilta. Tuloksia siitä pitäisi
saada jo alkusyksyn aikana.
Lehtosen mukaan suuri osa kustannusten noususta kertyy
lääkkeistä, jotka on kehitetty sairauksiin, joihin aiemmin ei ollut
lääkehoitoa ollenkaan.
Näitä ovat mm. migreenilääkkeet,
alzheimer-lääkkeet, osteoporoosilääkkeet, beeta-interferonit ja
kolesterolia alentavat statiinit sekä lyhytvaikutteiset
nukutuslääkkeet.
Näistä statiinit vähentävät mm. ohitusleikkauksia,
osteoporoosilääkkeet sairaalassa makaamista lonkkamurtumien
vuoksi ja alzheimer-lääkkeet laitoshoitoa. Myös
lyhytvaikutteiset nukutuslääkkeet lyhentävät sairaalahoitoa.
Kilpailu pudottaa hintoja varmemmin
Lääkeyritykset eivät hyväksy viranomaisten tekemiä
hintaleikkauksia, vaan kokevat joutuneensa viranomaisten
mielivallan kohteeksi. Suurin osa leikkauksista on osunut jo
ennestäänkin edullisiin peruslääkkeisiin.
- Lääketeollisuudelle
koituu niistä 146 miljoonan markan tulojen menetykset, valittaa
Lehtonen.
Lehtosen mukaan Suomeen on syntynyt eurooppalainen
viitehintajärjestelmä. Jos jostain Euroopan kolkasta löytyy
halvempi lääke, hinta vedetään sille tasolle.
Teollisuus luottaa siihen, että hinnat putoaisivat kiristyneen
kilpailun ansiosta luonnostaankin. Näin on jo käynyt monille
verenpaine- ja sydänlääkkeille, depressiolääkkeille ja
antibiooteille, joiden tukkuhinnat ovat pudonneet 2-7
prosenttia.
Monien lääkkeiden hinnat ovat jo nyt alle hintalautakunnan
hyväksymän tukkuhinnan.
- Euroopan lääkehintahaitari on jo hurjasti supistunut ja
kymmenen vuoden kuluttua eroja tuskin enää on, ennustaa
Lehtonen.
Tiukka linja voi nostaa hintatasoa
Nelisenkymmentä lääkettä on jo vedetty pois kokonaan
korvausten piiristä mieluummin kuin lähdetty pudottamaan
hintoja. Näissä on ollut Lehtosen mukaan yleensä kyse
kohtuuhintaisista lääkkeistä.
- Jos lääke maksaa 60 markkaa ja
omavastuu on 50 markkaa, ei 50 prosentin korvaus potilaan
maksettavaksi jäävästä kympistä ole kovin merkittävä
potilaallekaan, uskoo Lehtonen.
Lehtonen veikkaa, että nykyinen tiukka linja koituu vielä
ongelmaksi. Jos vanhan, halvan lääkkeen hintaa ei saa
korottaa, vedetään se pois markkinoilta ja tilalle tulee uusi
kalliimpi lääke. Näin on käynyt mm. Hollannissa.
Ilmoitusmenettely hakumenettelyn sijaan
Lääketeollisuuden mielestä hintojen pitäisi määräytyä
hakumenettelyn sijaan ilmoitusmenettelyllä, jossa kuitenkin
viimeinen sana annettaisiin viranomaiselle.
Vaikka lääkkeiden tukkuhinnat halpenisivat, maksavat
kuluttajat lääkkeistään usein aiempaa enemmän.
- Meillä
tukkuhinnat ovat Euroopan keskitasoa, veroluonteiset maksut
huipputasoa, mutta korvaustaso matala, sanoo Lehtonen.
STT-IKK
16.6.2000
Talous -sivulle
|