Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta:

Tietoyhteiskunta edennyt - monilta osin työ on vielä edessä



Tietoyhteiskunnan kehittyminen Suomessa on ollut voimakasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomea pidetään yleisesti maana, jossa on jo monet tietoyhteiskunnan elementit, toteaa Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta.


Hallitus käsitteli iltakoulussaan liikenneministeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan raporttia Tietoyhteiskuntakehityksestä Suomessa keskiviikkona.

Kansalaiset, yritykset ja julkinen hallinto ovat laajalti omaksuneet uuden tieto- ja viestintätekniikan käytön. Tieto- ja viestintäsektori kasvaa voimakkaasti. Yksityisen sektorin ohella julkinen sektori on panostanut tietoyhteiskunnan edistämiseen.

Uusien tieto- ja viestintäpalvelujen käytössä ei Suomessa näy kasvavaa syrjäytymiskehitystä, vaikka eroja on väestöryhmien ja alueiden välillä. Syrjäytymiskehityksen seuranta ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyminen on jatkossakin tärkeää.

Suomi elää neuvottelukunnan mukaan silti vielä tietoyhteiskunnan murroskautta. Monet tekijät saattavat myös hidastaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä.

- Näkyvä esimerkki on työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde tietoteollisuudessa. Tietoyhteiskuntakehitys asettaa monia haasteita niin elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille kuin työvoimallekin.


Haasteena pysyä eturintamassa

Neuvottelukunnan raportti kuvaa tietoyhteiskuntakehityksen nykyvaihetta sekä kehityksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Se antaa myös läpileikkauksen tietoyhteiskuntaa koskevista toimenpiteistä ja ohjelmista sekä tarkastelee suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen vahvuuksia, pulmia, heikkouksia ja keskeisiä haasteita.

Keskeinen haaste neuvottelukunnan mukaan on pitää Suomi edelleen johtavien tietoyhteiskuntien joukossa.
- Tietoyhteiskuntakehitystä on vauhditettava ja heikkouksiin tartuttava. Yksityisen ja julkisen sektorin on tarvittaessa mukautettava strategioitaan, raportissa linjataan.

- Vasta lähivuodet osoittavat, miten Suomi tosiasiassa paikantuu globaalissa tietoyhteiskuntakehityksessä.

Neuvottelukunta pitää Suomessa valittua tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja sen mukaisesti toteutettuja hankkeita ja tehtyjä ratkaisuja oikeansuuntaisina.

- Toimenpiteet ovat luoneet hyvät lähtökohdat, mutta monilta osin varsinainen työ on vielä edessäpäin. Jatkossa toimenpiteitä on tehostettava, vahvistettava ja sopeutettava uusiin tarpeisiin.

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta pitää koulutusta, osaamista ja tutkimusta, tietoliikenneinfrastruktuuria, toiminta- ja säädösympäristöä, syrjäytymiskehityksen ehkäisemistä ja julkisen sektorin palveluja keskeisimpinä alueina, joihin on kiinnitettävä huomiota tietoyhteiskuntakehityksen vahvistamiseksi.

Neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset täydentävät hallituksen tietoyhteiskuntahankkeita sekä tukevat Euroopan yhteisöjen eEurope-hankkeen tavoitteita.


Ulkomaisista osaajista apua

Tieto- ja viestintätekniikan alojen koulutusta on neuvottelukunnan mielestä vahvistettava ammattityövoiman saatavuuden lisäämiseksi.
- Koulutustarjonta on pyrittävä tekemään houkuttelevaksi mahdollisimman monille.

Neuvottelukunta katsoo myös, että tieto- ja viestintätoimialojen yritysten ja alan tutkimuksen kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi maahan tarvitaan myös ulkomaista ammattityövoimaa.

Tietoliikenneinfrastruktuurin rakentaminen ja kehittäminen on yksityisen sektorin vastuulla. Neuvottelukunta katsoo, että julkisen sektorin rooli kehityksen ohjaajana toteutuu parhaiten sääntelyn kautta ja vapauttamalla edelleen tieto- ja viestintäpalvelujen tarjontaa.

- Tieto- ja viestintäpalvelujen saatavuutta ja käytön levinneisyyttä eri alueilla ja käyttäjäryhmissä on kuitenkin seurattava, raportissa todetaan.

Viestintäpalvelujen saatavuuden, korkean tason ja edullisen hintatason varmistamiseksi toimilupapolitiikan on neuvottelukunnan mukaan vastaisuudessakin perustuttava hakijoiden toimintaedellytysten ja luotettavuuden arviointiin.

Verkkoliiketoiminnan säädösympäristöä neuvottelukunta haluaa kehittää edelleen osana EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden toimenpiteitä.
- Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toimenpiteisiin, jotka vahvistavat kuluttajien ja muiden verkkoliiketoiminnan osapuolten luottamusta verkkoliiketoimintaan.


Ei syrjäytymistä

Uusien tieto- ja viestintäpalvelujen käytössä ei Suomessa näy raportin mukaan kasvavaa syrjäytymiskehitystä, vaikka palvelujen käytössä onkin eroja väestöryhmien ja alueiden välillä.

Tästä huolimatta tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan mielestä on tarpeellista seurata mahdollista syrjäytymiskehitystä. Monet neuvottelukunnan ehdottamat toimenpiteet - erityisesti koulutukseen ja tietoliikenneinfrastruktuuriin liittyvät toimenpiteet - ehkäisevät syrjäytymiskehitystä.

Neuvottelukunnan mielestä on tärkeää, että lapset saavat jo peruskoulussa riittävät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön.

- Näiden lisäksi syrjäytymiskehitystä voidaan ehkäistä muun muassa vahvistamalla yleisten kirjastojen mahdollisuuksia tarjota kansalaisille verkkoyhteyksiä sekä kehittämällä edelleen oppilaitosten laite- ja ohjelmistokantaa sekä verkkoyhteyksiä.

- Myös vammaisten ja muiden erityisryhmien tarpeisiin on kiinnitettävä huomiota tietoyhteiskunnan kehittämishankkeissa.

Neuvottelukunta ehdottaa myös, että "kansakunnan muistin" turvaamiseksi on lisättävä digitaalisten aineistojen säilyttämistä koskevaa tutkimusta ja panostettava digitaalisen arkistoinnin kehittämiseen.

IA
16.6.2000


Kotimaa -sivulle