Kekkonen ja Hrushtshev olivat sielun veljiä
Lahden historiallisessa museossa on esillä näyttely, jossa käydään mielenkiintoisesti läpi Suomen ja Neuvostoliiton suhteita 50-60-luvuilla. Näyttelyn pääosissa ovat maiden tuolloiset päämiehet, Nikita S. Hrushtshev ja Urho Kekkonen.Lahden kaupunginmuseon amanuenssi Esa Hassinen kertoo, että näyttelyä on suunniteltu vuosia ja se valmistui sopivasti Kekkosen syntymän satavuotisjuhlavuodeksi.
Näyttely on tehty yhteistyössä Venäjän nykyhistorian valtiollisen keskusmuseon, museoviraston, Urho Kekkosen arkiston ja ulkoministeriön kanssa. Näyttelyn kokoamisessa ovat olleet mukana myös Hrushtshevin lapset. Näyttely "Kovat kaverit" on avoinna 3.syyskuuta saakka.
Näyttely jakaantuu kahteen eri lohkoon. Esillä on sekä yleisempää historiallista aineistoa että täysin henkilökohtaisia tavaroita. Näyttelyn ensimmäisessä huoneessa esitellään mm. alkuperäinen YYA-sopimus vuodelta 1948 ja Porkkalan palautusta koskeva sopimus vuodelta 1955.
- Kekkonen oli Paasikiven luottomies Porkkalan neuvotteluissa ja se oli myös ensimmäinen kerta, kun Kekkonen ja Hrushtshev tutustuivat toisiinsa paremmin, kertoo Hassinen.
Paistinpannu edisti asialinjaa
Suuri osa näyttelyn esineistöstä on Hrushtshevin ja Kekkosen henkilökohtaista aineistoa. Mukana on mm. Hrushtshevin ryyppylasi, Amerikan muistoksi tuotu Empire State Buildingin pienoismalli, ja valtaisa matkapaistinpannu.
Hrushtshevin poika tohtori Sergei N. Hrushtshev kertoo, että hänen isänsä suosi paistinpannua varsinkin kotimaata kiertäessään.
- Hän työlääntyi välillä vierailuisäntiin, jotka halusivat ensin syöttää vieraansa ja mennä vasta sitten - jos silloinkaan - varsinaiseen asiaan. Hänellä oli tapana täyttää itsensä pannulla paistetuilla kananmunilla ennen vierailukohteeseen pääsyä ja sanoa sitten, että nyt mennään suoraan asiaan ja lounaat jäävät väliin!
Näyttelyssä saa myös hyvän kuvan päämiesten toisilleen lahjoittamista tavaroista. Suomesta Neuvostoliittoon matkasi mm. moottorivene ja hirsisauna, joka kuulemma yhä on käytössä entisen presidentti Jeltsinin datshalla.
Tyylikkäitä ja mittasuhteiltaan erilaisia lahjoja edustaa Hrushtshevin 70-vuotispäivikseen saama kuparille painettu albumi Leninin vaiheista Suomessa. Mieluinen lahja Neuvostoliiton päämiehelle oli myös Suomesta saatu nojatuoli, joka päällisen kuluneisuudestakin päätellen oli kovassa käytössä.
Kekkosen saamista lahjoista näyttävimpiä ovat 60-vuotislahjaksi saatu komea maljakko ja huikea lammastakki. Kekkonen sai myös monia merkittäviä arvomerkkejä, joista tärkein on vuonna 1964 Kekkoselle luovutettu Leninin kunniamerkki.
Näyttelyssä käy myös ilmi, että Hrushtshev piipahti Lahdessa Suomen vierailunsa aikana vuonna 1957. Valtiomiestä oli vastassa yli 10 000 kaupunkilaista ja korkea vieras majoitettiin silloiseen hotelli Valtakulmaan.
Torilla pidettyjen juhlapuheiden jälkeen venäläisvieraat tutustuivat mm. ammattikouluun ja Askon tehtaisiin.
Epämuodollisuus viehätti molempia
Hrushtsevin tytär Rada Adjoubei muistelee, että hänen isänsä ja Kekkonen olivat luonteeltaan hyvin samanlaiset. Hän ei muista, kävivätkö miehet keskinäisiä keskustelujaan venäjäksi, mutta sen hän muistaa, että epämuodollinen pöydän ääressä turiseminen oli kummallekin tärkeää.
Harrastuksetkin yhdistivät miehiä, sillä metsästys ja kalastus kuuluivat lähes aina tapaamisohjelmiin. Kekkonen teki Neuvostoliittoon kaksi virallista ja viisi epävirallista vierailua Hrushtshevin aikana.
Rada Adjoubei muistelee erityisellä lämmöllä Kekkosen myöhemmin osoittamaa siviilirohkeutta Hrushtsevin perhettä kohtaan. Perhe oli 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa vahvassa epäsuosiossa kotimaassaan, eikä heihin liittyviä kyselyjä pidetty soveliaina.
- Kekkonen oli tuolloin kuitenkin keskusteluissa silloisen päämiehen Leonid Brezhnevin kanssa kysynyt, miten Hrushtshevin perhepiirissä jaksellaan. Brezhnev oli hetken kakisteltuaan kertonut kuulumiset. Tämä mielenkiinnon osoitus sai taas ihmiset uudelleen ottamaan yhteyttä meihin "unohdettuihin", hän kertoo.
STT-IA
16.6.2000
