Vasemmistoliitto:
Työvoimapulaan auttaisi koulutuksen ennakointi
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää koulutuksen parempaa suunnittelua keinoksi ehkäistä monia aloja uhkaava työvoimapula. Koulutuksen ennakointi tulisi järjestää siten, että nykyinen vastuun hajautuminen voitaisiin korjata siirtämällä päätöksenteko lähemmäksi alueellisia toimijoita.Ennakointi pitäisi vasemmistoliiton mielestä toteuttaa yhteistyössä TE-keskusten, alueellisten työmarkkinajärjestöjen ja koulutuksen toteuttajien kanssa.
Näiden tulisi laatia toimialoittain työllisyys- ja ammattirakenne-ennuste sekä lähivuosille että pidemmälle aikavälille.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä julkisti linjauksiaan tiistaina järjestämässään Työvoimapulaa työttömien maassa -seminaarissa eduskunnassa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä teki huhti-toukokuun vaihteessa TE-keskuksille, työnantaja- ja työntekijäjärjestöille sekä siivousliikkeille asiantuntijakyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa rekrytointiongelman laajuutta eri aloilla ja eri puolilla maata. Kyselyyn vastasi vajaat 30 yhteisöä tai viranomasta.
Lisää yksilöllistä ammattikoulutusta
Kaikissa vastauksissa painotettiin koulutustarpeen ennakoinnin tarvetta ja eri tahojen yhteistyötä. Koulutuksen muistutettiin olevan hidas tapa reagoida, minkä vuoksi tehoa haluttaisiin lisää suuntaamalla perusopintoja työelämän tarpeista lähteväksi esimerkiksi työssä oppimisen avulla.
Nopein tapa vaikuttaa ongelmiin olisi aikuis- ja täydennyskoulutus sekä yritysten oma henkilöstökoulutus. Toivomuslistalle kuuluu myös koulutusvakuutuksen kolmas vaihe ja muuntokoulutuksen kehittäminen ja lisääminen.
Koulutuksen pitäisi olla yksilöllisempää, ja omaehtoisen koulutuksen tuen saamisehtoja tulisi lieventää.
Työnantajien sivukulujen laskeminen etenkin matalapalkka-aloilla koetaan keinoksi, jolla nopeasti voitaisiin vaikuttaa työvoiman kysyntään. Vasemmistoliitossa kuitenkin arvioidaan, että raha ei päätyisi palkkoihin.
Sen sijaan verotuksen keventäminen ja työmatkakulujen verovähennysoikeuden laajeneminen parantaisivat matalapalkkaisten ja osa-aikatöiden houkuttelevuutta. Alueellisiin työvoimaongelmiin voitaisiin vaikuttaa myös asunto- ja liikennepolitiikan keinoin.
Etenkin työnantajajärjestöjen vastauksissa korostettiin, että työhön hakeutumisen tulisi olla kannattavampaa kuin passiivisen työttömyysturvan.
Jotkin alat jo nyt vaikeuksissa
Kyselyn tulosten mukaan lyhyellä aikavälillä suurimmat ongelmat ammattitaitoisen työvoiman saamisessa ovat informaatioteknologian eri osa-alueilla.
Ongelmia esiintyy paikallisesti myös rakennus- ja metallialoilla, kiinteistöpalveluissa kuten siivouksessa sekä myyntiedustajien ja puhelinmyyjien tehtävissä.
Pitkän aikavälin ennusteissa työvoimapulaa on tulossa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä palvelualoilla. Tähän vaikuttaa etenkin suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle.
Työntekijäjärjestöissä arvioidaan, että työvoimapulaa on vain joillakin erityisosaamista vaativilla aloilla. Ongelmiksi koetaan puutteellinen koulutustaso ja ammattitaidon vanhentuminen.
Tiettyjen ammattien houkuttelevuutta vähentävät työnantajien tarjoamat työehdot ja kelpoisuusvaatimukset sekä esimerkiksi puolison mahdollisuus saada ammattiaan vastaavaa työtä samalta paikkakunnalta.
Kun työministeriön tilastojen mukaan rekrytointiongelmia on noin 23 prosentilla yrityksistä, työnantajajärjestöt ovat kyselyissään saaneet yli 40 prosentin lukuja.
TE-keskusten vastauksissa tulevat esiin huomattavat alueelliset erot työvoiman saatavuudessa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun siivousalan yritykset eivät saa riittävästi pysyvää työvoimaa.
STT-IA
16.6.2000
