Maalta puuttuu määrätietoinen politiikka
Tutkijat: Venäjän talouskasvu jää vähäiseksi
Venäjä-tutkijat eivät povaa Venäjälle ruusuista tulevaisuutta. Talouskasvu jää vaatimattomaksi ja alueelliset erot kärjistyvät. Pahimmassa tapauksessa maa taantuu kehitysmaatasolle, parhaassa tapauksessa nykyinen suossa tarpominen jatkuu.Syyn tutkijat löytävät poliittisesta järjestelmästä. Poliittisten johtajien henkilökohtaiset ja ryhmäedut menevät yleisen hyvän edelle.
- Kyse ei ole ensisijaisesti nykyisen tai tulevan presidentin henkilöstä, vaan maahan muodostuneen järjestelmän luonteesta.
Tutkijoiden mukaan Venäjä on huolestuttavan kyvytön täyttämään perustehtäviään: suojelemaan omistusoikeutta, erottomaan laillisen laittomasta, ylläpitämään lakia ja järjestystä.
Valtiotieteen tohtori Pekka Sutela ja valtiotieteen maisteri Jouko Rautava Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta erittelevät venäläistä taloutta tuoreessa kirjassaan Venäläinen markkinatalous.
Kirjoittajat korostavat Venäjän muuttuneen tavattomasti. Maalla ei ole enää virallista ideologiaa, ei sensuuria eikä diktatuuria.
Virallisen ideologian puuttuminen heijastaa tutkijoiden mukaan myös jotain syvempää: yhteiskunnasta puuttuu yhteinen arvoperusta. Siksi politiikan linjanvedot ovat olleet hapuilevia.
Sananvapaudessa Venäjä ei kirjoittajien mukaan ole koskaan elänyt yhtä kauan vapaasti kuin nyt. Asialla on kuitenkin varjopuolensa. Tiedotusvälineet ovat riippuvaisia julkisesta vallasta ja pienestä rahoittajajoukosta, jonka tavoitteita media surutta ajaa.
Suuri maa, pieni kansantalous
Kirjoittajat muistuttavat kuinka pieni kansantalous suuri Venäjä on. Maa tuottaa vain vähän enemmän bruttokansantuotetta kuin Suomi.
- Esimerkiksi Ruotsi monine kansainvälisine yrityksineen on aivan eri painoluokan kansainvälinen talousmahti. Nykyinen Venäjä vertautuu maailmantaloudessa pikemmin Indonesiaan tai Malesiaan kuin Ruotsiin.
Sutela ja Rautava analysoivat Venäjän talouden pulmia. Vieläkään maa ei ole rahatalous, puolet teollisuustuotannosta perustuu tavaroiden vaihtamiseen. Vilkkaan vaihtokaupan takia yrityksillä on vähän kassavirtaa. Tämä taas haittaa palkkojen ja verojen maksua.
Venäläispankeista iso osa on elinkelvottomia eikä pankkien valvonta herätä luottamusta.
Muiksi ongelmiksi tutkijat listaavat talouspoliittisen linjan puuttumisen, vähäiset investoinnit ja pk-sektorin alikehittyneisyyden. Lääkkeeksi he tarjoavat julkisen sektorin alijäämän poistamista.
Tähän asti julkinen sektori on vain pahentanut tilannetta muun muassa laskemalla liikkeelle korvikerahaa ja tekemällä vaihtokauppoja.
Kauppiaiden on varauduttava muutoksiin
Venäjän ongelmat näkyvät myös ulkomaankaupassa, jossa törmätään rikollisuuteen sekä rahoitus- ja tullausongelmiin.
Venäjällä kuten muissakin siirtymätalouksissa pitää tutkijoiden mukaan varautua äkillisiin muutoksiin, joista tuorein esimerkki tulee parin vuoden takaa. Silloin rupla rajusti devalvoitui.
- On selvää, että muutokset Venäjällä jatkuvat ja pitävät huolen siitä, että suomalaisten on syytä varautua Venäjä-kaupassaan muuta ulkomaankauppaa suurempiin muutoksiin. Suomi ei ole pelkkä tarkkailija, vaan joudumme itse sopeutumaan. Mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen meillä ei juuri ole, tutkijat toteavat.
STT-IA
16.6.2000
