Ajan suunnassa lyhyesti
Suomalaisehdotus jatkoon Euroopan avaruusjärjestön tiedeohjelmassa
Ilmatieteen laitoksen johdolla valmisteltu satelliittiehdotus Storms eli Avaruusmyrskyt on valittu viiden parhaan joukkoon Euroopan avaruusjärjestön ESA:n uusiksi satelliittihankkeiksi.
Ehdotuksia oli noin 40. Suomalaisen tutkijan johdolla tehtiin nyt ensimmäisen kerran kokonainen satelliittiehdotus ESA:n ohjelmiin.
Storms-ehdotuksella vastattiin ESA:n seuraavia keskisuuria ohjelmia koskevaan pyyntöön. ESA:n tiedeohjelmakomitea valitsee viidestä ehdotuksesta kaksi, jotka toteutetaan. Satelliitit laukaistaan vuosina 2008 ja 2009.
Storms muodostuu kolmesta satelliitista, jotka kiertävät maata päiväntasaajan tasossa eri puolilla maapalloa. Satelliitit tutkivat maapallon ympäristössä tapahtuvia avaruusmyrskyjä. Tutkimus auttaa uuden sovelletun avaruustutkimuksen osa-alueen, "avaruussään", kehittämisessä.
Ehdottajaryhmää johti Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen avaruusfysiikan professori Hannu Koskinen. Siihen kuului johtavia tutkimusryhmiä useasta maasta.
Avaruusmyrskyt ja avaruussää ovat yksi Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen yhteistyönä tehtävän avaruustutkimuksen painopistealueita.
Kunnat kilpailuun viherympäristöstä
Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti järjestävät kunnan- ja kaupungintalojen viherympäristökilpailun, johon on jätettävä ehdotukset kesäkuun loppuun mennessä. Kilpailu liittyy Vihervuosi 2000 -teemaan. Sen tulokset julkistetaan syyskuussa Kuntamarkkinoilla.
Kilpailuehdotuksia arvioidaan kuntalaisten näkökulmasta: pohditaan, millaisiksi kuntalaiset kokevat viherympäristön tapaamis- ja tapahtumispaikkana, ja miten ympäristö ilmentää paikallisuutta.
Kunnan- ja kaupungintalojen viherympäristöt voisivat rikastuttaa ympäristöä ja houkutella kuntalaisia käyttämään tarjolla olevia palveluja, kilpailun järjestäjät tuumivat.
Kilpailun palkintolautakuntaan kuuluvat maisema-arkkitehti Tom Simons Teknillisestä korkeakoulusta, kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen Kaupunginpuutarhurien seurasta, toimitusjohtaja Risto Parjanne, arkkitehti Markku Axelsson ja ympäristöpäällikkö Maija Hakanen Kuntaliitosta sekä päätoimittaja Olli Havu Kuntalehdestä.
Suurkaupunkien taksikuskien aivot kasvavat?
Tuore tutkimus viittaa siihen, että suurkaupunkien taksikuskien työ kasvattaa heidän aivojensa tiettyä osaa. Ainakin Lontoossa kuljettajien aivot kasvavat, koska he joutuvat muistamaan jättimäisen kaupungin yksityiskohtaisen kartan.
Tutkimuksessa mitattiin Lontoon kuuluisien mustien taksien kuljettajien aivoja. Heidän aivojensa hippokampuksessa on epätavallisen laaja osa. Tämä aivojen osa käsittelee suuntia ja oppimista.
University Collegen tutkijat myös havaitsivat, että
kyseinen aivoalue kasvaa sitä enemmän, mitä
pitempään henkilö ajaa suurkaupungissa taksia.
- Taksityön kohteiden paikantamisella ja näillä
aivomuutoksilla näyttää olevan kiistaton yhteys,
tohtori Eleanor Maguire totesi.
Yleisimpiä huumeita takavarikkoon viime vuonna ennätysmäärä
Yleisimpiä huumausaineita takavarikoitiin viime vuonna ennätysmäärä, selviää poliisin ja tullin tuoreesta tilastosta. Samalla tilastot osoittavat huumerikollisuuden viime vuosien kasvun jatkuneen lähes muuttumattomana.
Huumausainerikoksia koskevia ilmoituksia kirjattiin viime vuonna kaikkiaan 9 227, mikä merkitsee noin 15 prosentin kasvua edellisvuodesta. Huumerikoksista epäiltyjä oli 9 287 eli noin 12 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Törkeistä huumausainerikoksista epäiltyjen määrä kasvoi yli 50 prosenttia. Ikäryhmittäin epäiltyjen määrä kasvoi eniten, 34 prosenttia, 15-18-vuotiaiden ryhmässä. Epäillyistä neljä viidesosaa oli miehiä. Huumerikoksista epäiltyjen ulkomaalaisten määrä kasvoi 24 prosenttia.
Yhteensä heitä oli 486. Suurin ulkomaalaisryhmä oli virolaiset, 107 henkilöä, joista kolmannes oli Suomessa pysyvästi asuvia. Toiseksi suurimmasta ulkomaalaisryhmästä, venäläisistä 73:lla 88:sta oli suomalainen sosiaaliturvatunnus.
Huumausaineiden takavarikot lisääntyivät lähes 24 prosenttia. Kaikkiaan viime vuonna tehtiin 8 013 huumetakavarikkoa 240 paikkakunnalla. Edellisvuonna paikkakuntia oli 122.
Keväthavainnot nettiin
Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto tutkii ja tarkkailee kevään edistymistä tänä vuonna 40. kerran.
Tällä kertaa ns. kevätseurantalomaketta voi täyttää suoraan netissä. Lapsille on laadittu oma 12 lajin kevättuuli-lomake.
Ensihavaintojen lisäksi seurataan luonnon merkkien yleistymistä. Sitä varten on valittu kuusi viikonloppua, jolloin tarkkaillaan, kuinka yleisiksi eri lajit ovat tulleet.
Ensimmäinen kevätseurannan viikonloppu on ensi lauantai-sunnuntai. Kevätseurannan osoite on http://www.luontoliitto.fi/kevatseuranta/.
Itä- ja Pohjois-Suomeen esitetään kauppatieteen verkkoyliopistoja
Opetusministeriön työryhmä esittää, että Itä-Suomen yliopistot ryhtyisivät yhdessä hallinnoimaan kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta alueellaan.
Kuopion ja Joensuun yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu alkaisivat näin tarjota alan opintoja eri kaupungeissa toimivana verkostona. Nyt kauppatieteitä voi Itä-Suomessa opiskella vain Lappeenrannassa.
Kuopion ja Joensuun yliopistot ovat pitäneet koulutusohjelmien aloittamista yhtenä tärkeänä kehittämiskohteenaan.
Ylijohtaja Markku Linnan johtama työryhmä toteaa väliraportissaan, että kauppatieteellistä koulutusta voidaan hajauttaa uusiin yksiköihin vain, jos samalla kehitetään alan yhteistyötä ja verkottumista.
Linna työryhmän mielestä kauppatieteellistä koulutusta olisi syytä laajentaa verkostomaisesti myös Pohjois-Suomessa. Oulun ja Lapin yliopistot voisivat kehittää sitä yhdessä omiin vahvuuksiinsa eli tietoyhteiskunta- ja matkailuosaamiseen perustuen.
Lisäksi Oulun seudun ammattikorkeakoulussa lisättäisiin kaupallisen alan aloituspaikkoja 50-80:lla. Työryhmän mielestä ammattikorkeakouluissa pitäisi myös hyödyntää nykyistä paremmin niiden monialaisuutta niin, että kaupallista koulutusta voitaisiin yhdistää esimerkiksi tekniikan, sosiaali- ja terveysalan tai kulttuurialan opintoihin.
Rintamalle jääneitä etsitään yhä
95:n talvi- ja jatkosodassa kaatuneen ja jälkietsinnöissä rintamalta löytyneen sankarivainajan arkut siirrettiin maanantaina Helsingissä oikeuslääketieteen laitokselta Meilahden puiston kallioluolaan.
Ainakin 67 kaatuneen pieni arkku on tarkoitus DNA-tutkimuksen antaman vahvistuksen jälkeen viedä vainajan oman seurakunnan hautausmaahan.
Kaatuneet löydettiin viime vuonna opetusministeriön ja Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen etsinnöissä, joissa tähän mennessä on löydetty kaikkiaan 730 taistelukentille jääneen suomalaisen sankarivainajan jäänteet. Arviolta 10 000 sankarivainajaa on vielä löytämättä.
- DNA-tutkimus toteutetaan jokaiselle löytyneelle, sikäli kun se on teknisesti mahdollista. Tunnistaminen on yhä tärkeä asia erityisesti niille omaisille, jotka saivat vain tiedon läheisensä katoamisesta rintamalla, sanoi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Hakala.
DNA-tunnistaminen vaatii verinäytteen esimerkiksi kaatuneen sisarelta tai veljeltä. Silloin kun tunnistaminen ei onnistu, kaatunut siunataan sankarihautaan tuntemattomana sotilaana.
Sankarivainajien jäänteiden etsimisessä on viime aikoina keskitytty niin sanotulle Mannerheimin linjalle sekä Karjalan ja Aunuksen kannaksille. Etsintöjä tehdään noin 60 vapaaehtoisen voimin.
Koonnut: VT-IA
17.3.2000
