Tunnuksia myönnetään myös palveluyrityksille
Avainlippu-tunnus takaa tuotteen kotimaisuuden, mutta ei laatua
Suomalaisen Työn Liitossa pohditaan, miten varmistaa tuotteiden kotimaisuuden varmentavien Avainlippu-tuotteiden korkea laatu. Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset kuluttajat yhdistävät suomalaisuuden ja hyvän laadun, vaikkei laatuvaatimuksia ole erityisesti määritelty.
Tavaran laadun arvioiminen ei ole mahdotonta, mutta
avainlippu-tunnuksia myönnetään nykyään myös
palveluyrityksille.
Tuotepäällikkö Kirsi Saukonsaari Suomalaisen Työn
Liitosta toteaa,
että avainlipun käyttöoikeuden myöntämisessä tutkitaan
yrityksen
tuotteiden kotimaisuus monella tavalla, mutta erityisiä
laatukriteerejä ei ole.
Pisteytysjärjestelmiä on pohdiskeltu, mutta laatumittareista
ei ole
tehty päätöksiä. Tähän saakka on vallinnut eräänlainen
luottamus
suomalaisuuden ja laadun symbioosiin, mutta kysyttävä on,
voiko
siihen tuudittautua.
Saukonsaari myöntää, että liitossa keskustellaan kovasti
laatuasioista ja laatukriteereistä erityisesti nyt, kun
palvelutuotteillekin myönnetään tunnuksia.
Suomalainen peruskömpelö palvelu on sentään ollut monien
vitsien
aihe. Sulava oli pitkään imelää tai tyrkyttävää. Vasta
1990-luvulla
suomalaiset alkoivat vaatia ja edellyttää hyvää ja
asiallista
palvelua. Yhä edelleen monet yritykset pohdiskelevat, mitä
heidän
kirjaamansa arvo "asiakaslähtöisyys" oikein on.
Tunnus tuotteelle tai tuoteryhmälle
Avainlipun käyttöoikeuden voivat saada Suomalaisen Työn
Liiton
jäsenyritykset.
Avainlipun käyttöoikeus koskee aina tuotetta tai yhtenäistä
tuoteryhmää. Tunnuksen käyttöoikeutta haettaessa
valmistajayritys
esittää tuotteen koostumuksen ja omakustannusarvolaskelman
sekä
laskelman kotimaisissa kustannuksista.
Tunnuksen käyttöoikeus on voimassa hakemusvuoden sekä sitä
seuraavat
kolme kalenterivuotta. Voimassaolo edellyttää, ettei
tuotteen
valmistuksessa tai kotimaisuusasteessa tapahdu oleellisia
muutoksia.
Palveluyritys, jonka konsepti on ulkomainen, ei voi tunnusta
saada.
Hintaetu Emu-maiden tuotteisiin
Suomalaistuotteilla on ollut keskimäärin neljän prosentin
hintaetu
kotimarkkinoilla verrattuna vastaaviin EU-maiden
tuontituotteisiin.
Vaikka Suomen hintataso muihin Emu-maihin verrattuna onkin
osoittautunut Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan kalliiksi,
suomalaistuotteiden hintaetu Suomen markkinoilla on
kuitenkin ollut
merkittävä.
Kotimaiset tuotteet kestävät monissa tuoteryhmissä vertailun
EU-maiden hintatasoon, mutta kaikista maista, myös ns.
alhaisempien
tuotantokustannusten maista tuodut tuotteet, ovat
keskimäärin
kymmenisen prosenttia suomalaistuotteita edullisempia.
Suomalaisen Työn Liitto korostaa, että kuluttajat, yritykset
ja muut
ostajat tekevät joka päivä miljoonia ostopäätöksiä, jotka
vaikuttavat
talouteemme. Valinta tuotteiden välillä tehdään paitsi
laadun, hinnan
ja erilaisten tuoteominaisuuksien myös valmistusmaan
perusteella.
Suomessa valmistetun tuotteen valintaa puoltavat ne
kauaskantoiset
heijastusvaikutukset, jotka hankinnalla on myös ostajan
omaan
elämään.
Mitä enemmän tuotannossa käytetään suomalaista työtä, sitä
suuremmat
ovat kotitalouksien saamat tulot. Kotitaloudet saavat
meijerituotteiden 1000 markan ostoista keskimäärin 540 mk ja
matkapuhelinostoista 240 mk.
Yritykset saavat välittömiä tuloja tuotteiden myymisestä ja
välillisiä tuloja panosten valmistuksesta sekä saatujen
tulojen
kulutuksesta. Meijerituotteiden valmistuksessa yritykset
saavat 1000
markan tuotannon lisäyksestä noin 640 markkaa tuloja. Auton
osien
valmistuksessa vastaava summa on noin 160 markkaa.
MARGIT HARA
17.3.2000
Talous -sivulle
|