Saksan pankit yhdistyvät
Deutsche Bank ja Dresdener Bank hakevat fuusiollaan lisää voimaa kansainvälisille markkinoille, ja samalla ne pyrkivät eroon yksityisasiakassektorista. Euroopan rahalaitosten yhdistymisen taustalla on koveneva kilpailu, mutta kaikille ei suurpankeista ole iloa.
Tuskin muste ehti kuivua englantilaisen Vodafonen ja saksalaisen Mannesmannin kauppakirjoissa, kun Saksan suurin pankki Deutsche Bank valtasi 33 miljardilla eurolla pitkäaikaisen kilpailijansa Dresdener Bankin, joka on Saksan kolmanneksi suurin pankki.
Euroopan yritysten yhdistymisprosessin takana on monta tekijää. Uusi tietotekniika ja verkkoteknologia mullistavat liiketoimintaa. Muutospainetta luovat myös euroalueen syntyminen ja kansainvälisten pääomamarkkinoiden merkityksen vahvistuminen.
Kansainvälistä kilpailukykyä halutaan, mutta ei yksityisasiakkaita
Deutsche Bankin osakkeenomistajat saavat 60-64 prosenttia uudesta pankista, jonka nimeksi tulee nokkelasti Deutsche Bank. Dresdenerin osakkeenomistajat saavat loput. Lopulliset yhdistymisehdot päätetään vasta marraskuussa.
Uudesta pankista tulee maailman suurin pankki, jonka tase on yli 1.200 miljardia euroa. Pankki kykenee kokonsa puolesta kilpailemaan amerikkalaisten suurpankkien kuten Goldman Sachsin ja Morgan Stanley Dean Witterin kanssa. Monet amerikkalaiset pankit ovat tulleet Euroopan rahoitusmarkkinoille, mutta vain harva eurooppalainen pankki on saanut jalansijaa Yhdysvalloissa.
Deutsche Bankin pääjohtajan Rolf Breuerin mukaan uusi yhtiö on eurooppalainen voimanpesä, jonka toimii maailmanlaajuisesti. Ensin yhdistytään kotimaassa, sitten ulkomailla. Breuer mielestä uusi yhtiö on hyvissä asemissa eurooppalaista yhdistymiskehitystä ajatellen.
Tarkkailijoiden mielestä yhtenä tärkeänä syynä fuusiopäätökseen on myös ollut pankkien kehno menestys yksityisasiakaspuolella. Pankit ovat pitkään olleet turhautuneita yksityisasiakassektoriin, joka ei ole ollut kannattava. Pankit ovat lisäksi vaarassa menettää asiakkaitaan internet-pankeille.
Saksassa on pankkeja ja konttoreita valtavasti. Kaupallisten pankkien markkinaosuus yksityisasiakkaista on vain 25 prosentin luokkaa. Markkinoita hallitsevat pienet paikalliset säästöpankit ja erilaiset kummalliset osuustoimintatyyppiset rahalaitokset, joiden takaajina tai osaomistajina ovat osavaltiot ja kunnat.
Fuusion jälkeen molempien pankkien yksityisasiakastoiminnot suunnitellaan yhdistettäviksi uuteen yksikköön, jonka nimeksi tulee Bank 24. Yksikkö olisi Financial Timesin mukaan tarkoitus laittaa myyntiin kolmen vuoden sisällä.
Vakuutusjätti uudistusveturina
Deutsche Bankin ja Dresdener Bankin yhdistymisen taustalla oli vakuutusjätti Allianz, joka omistaa osakkeita molemmista pankeista. Financial Timesin mukaan asiantuntijat odottavat, että Saksan yrityselämän rakenneuudistusta tulee jatkossakin vetämään Allianz. Vakuutusyhtiö omistaa huomattavia määriä muiden saksalaisyritysten osakkeita ja sen vaikutusvalta Saksan koko talouselämässä on suuri.
Saksan pankkiala on jo jonkin aikaa ollut fuusiohuhujen kohteena, eivätkä huhut ole loppuneet äskeisen suurfuusion myötä. Nyt arvellaan Allianzin ehkä seuraavaksi myyvän osuutensa HypoVereinsbankissa, joka on Saksan toiseksi suurin pankki. Ostaja voisi olla Munich Re, maailman suurin jälleenvakuututusryhmä. Myös Commerzbank, Saksan neljänneksi suurin pankki, on ollut fuusiohuhujen kohteena.
Meillä Pohjoismaissa on Meritan ja Nordbankenin myötä nähty pienimuotoisempaa yhdistymiskehitystä, ja Englannissa jonkin aika sitten the Royal Bank of Scotland otti haltuunsa Natwestin. Keski-Euroopassa ei kuitenkaan suuria fuusioita ole vielä nähty paitsi Ranskassa viime vuonna, kun Banque Nationale de Paris osti enemmistön kilpailijastaan Paribas-pankista.
Schröder kehui fuusiota
Saksan liittokansleri Gerhard Schröder kehui fuusion luovan uusia mahdollisuuksia ja uskoi uuden pankin olevan vahva kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Schröder ei puuttunut mitenkään pankkien suunnitelmiin antaa potkut 16.000 työntekijälle. Pankeilla on 140.000 työntekijää Saksassa ja yhteensä ulkomaat mukaanlukien 192.000 työntekijää.
Ehkä Schröder on tullut varovaisemmaksi. Rakennusyhtiö Holzmannin pelastaminen konkurssilta viime syksynä toi liittokanslerille vasemmistolaisten äänestäjien suosiota, mutta synnytti kovaa kritiikkiä niiden taholta, jotka ovat toivoneet Saksan talouteen rakenneuudistuksia. Schröder myös arvosteli syksyllä ääneen englantilaisen Vodafonen aikeita ostaa saksalainen Mannesmann.
Vodafonen ostoaikeet kuitenkin lopulta onnistuivat, ja nyt näyttää siltä, että Saksan liike-elämän jäykät rakenteet voivat sittenkin uudistua. Tätä uskoa vahvistaa hallituksen ehdotus poistaa osakkeiden myyntivoiton vero yrityksiltä, jotka myyvät omistamiaan toisten yritysten osakkeita. Tämä auttaisi pankkejä purkamaan suuret omistuksensa teollisuusyrityksissä, ja edistäisi teollisuuden rakenteita uudistavia omistusjärjestelyjä.
Gallian kukkokin heräsi
Kun vahvistus saksalaisfuusiosta kiiri Ranskaan, vastattiin maan suurimmasta pankista BNP-Paribaksesta heti, että pankki aikoo ottaa johtavan aseman Euroopan pankkitoiminnan yhdistymisessä. BNP:n pääjohtajan Michel Pébereaun mukaan BNP-Paribas on valmis vastaamaan haasteisiin ja pankki on riittävän suuri ottamaan johtavan roolin maiden rajat ylittävissä yhtiöjärjestelyissä.
Saksalaispankkien fyysion pelätään vaarantavan BNP-Paribas'n kansainvälisen strategian. BNP ja Dresdener omistavat toistensa osakkeita, ja ne ovat viime vuonna keskustelleet tulevista yhteistyösuunnitelmista. Esillä on ollut fuusionkin mahdollisuus. Pébereau on todennut Le Monde -lehdelle, että aikanaan tullaan näkemään, estääkö saksalaispankkien fuusio yhteistyön tulevaisuudessa Dresdenerin kanssa.
BNP aikoo hakea kasvua kehittämällä internet-pankkitoimintaansa. Financial Timesin mukaan pankki on investoimassa 700 miljoonan euroa internetpalveluihinsa vuosina 2000-2002. France Telecomin kanssa on sovittu pankkipalvelujen saamikseksi kännyköihin, ja Canal Plussan kanssa aiotaan pankkipalveluja tarjota myös digitaalitelevision kautta.
BNP osti viime vuonna itselleen enemmistön Paribas-pankista. Suurta kohua ja poliittisia intohimoja herättänyt operaatio oli Ranskan ensimmäinen niin sanottu vihamielinen pankinvaltaus. Pankkien yhdistyessä syntyi Ranskan suurin pankki BNP-Paribas.
Fuusioiden taustalla kasvava kilpailu
Eurooppalaisten rahalaitosten on tultava suuremmiksi voidakseen esiintyä merkittävinä tekijöinä kansainvälisillä markkinoilla. Myös sähköisen kaupankäynnin kasvu vaikuttaa rahoitussektoriin voimakkaasti. Raha liikuu nykyään liukkaasti kansallisten rajojen yli, ja erityisen liukasta rahaliikenne on tietoverkkojen maailmassa.
Erään BBC:n haastatteleman Merrill Lynchin johtajan mielestä kehityksen taustalla ovat tulosvaatimukset. Kiristyvässä kilpailutilanteessa toimiva johto pyrkii vastaamaan osakkeenomistajien ja johtokuntien vaatimuksiin parantamalla tulosta fuusioiden ja yritysostojen kautta.
Pankkien osakkeiden arvonkehitys on viime aikoina jäänyt jälkeen teknologiaosakkeiden huumassa. Aasian, Venäjän ja Brasilian kriisit ovat mahdollisesti myös saaneet sijoittajat epäilemään rahoituslaitoksia kannattavina sijoituskohteina. Tähän ongelmaan fuusio tuo helpotusta, sillä fuusiolla on piristävä vaikutus pankkien osakkeiden kursseihin.
Fuusioilla on kuitenkin pitkällä aikavälillä taipumus muodostua pettymyksiksi. Kahden eri organisaation yhdistäminen on yleensä odotettua vaikeampaa. Monesti myös kauppahinnan havaitaan jälkikäteen olleen turhan korkea.
Fuusiosta saa myös kärsiä henkilökunta, jota yleensä irtisanotaan jonkin verran. Asiakkaita taas rassaa pankkikonttorien karsiminen, joka heikentää asiakaspalvelujen tasoa. Suuret pankit voivat olla uhka myös valtiovallalle ja veronmaksajille. Jos suurpankki joutuu vaikeuksiin, se on kansantalouden vakauden nimessä pakko pelastaa maksoi mitä maksoi.
Fuusiotuminen on joka tapauksessa kansainvälinen suuntaus pankkialalla. Vastikään tämän viikon tiistaina japanilaiset rahalaitokset Sanwa, Tokai ja Asahi ilmoittivat yhdistyvänsä ensi vuonna. Uudesta pankista tulee Japanin toiseksi suurin ja maailman kolmanneksi suurin.
HEIKKI JANTUNEN
17.3.2000
