Työkyvyn vievät sairaudet johtuvat harvoin yksin perimästä
Työntekijöiden geenitestaus olisi käytännössä hyödytöntä
Työpaikoille tulevilla geenitesteillä on viime aikoina
peloteltu ihmisiä, jotka jo
muutenkin ovat huolissaan yksityisyyden viimeisten
rippeiden katoamisesta.
Uhkakuva on sellainen, että työntekijältä tai työnhakijalta otetaan geeninäyte, mistä selvitetään henkilön riski sairastua tulevaisuudessa vakaviin perinnöllisiin tauteihin. Näin työnantaja voisi karsia potentiaaliset sairastujat pois jo ennakolta.
Ajatus geeniseulonnasta on herättänyt keskustelua siitä, mihin yksilönsuojan rajat pitäisi vetää. Monien pelkona on ollut, että ihmiset jaetaan perimän perusteella A- ja B-kansalaisiin.
- Tekniset edellytykset sille, että geenitestejä alettaisiin tehdä työpaikoilla laajemmin, ovat olemattomat, sanoo ylilääkäri Helena Kääriäinen Väestöliiton perinnöllisyysklinikalta.
Kääriäisen mukaan nykyisillä geenitesteillä ei saada selville sellaisia yleiseen työkykyyn vaikuttavia sairauksia, joita olisi vähänkään mielekästä seuloa työntekijöistä.
- Useimpia työnantajia ehkä kiinnostaisi, onko työntekijällä riski sairastua kroonisiin selkäsairauksiin tai mielenterveyden häiriöihin. Tällaisia testejä ei kuitenkaan ole olemassa. Näissä suurissa kansantaudeissa on niin monta eri tekijää. Ne eivät johdu pelkästään geeneistä, Kääriäinen kertoo.
Testien hyödyt teoreettisia
Yksittäisestä geenivirheestä johtuvia tauteja tunnetaan tällä satoja, jopa tuhansia. Osaan näistä taudeista on olemassa geenitesti.
- Nämä taudit ovat kuitenkin niin harvinaisia, ettei niitä kannata seuloa työntekijöistä. Tällainen on esimerkiksi Huntingtonin tauti, joka aiheuttaa dementoitumista jo keski-iässä. Tätä geeniä kantavia sukuja on Suomessa kuitenkin vain muutamia kymmeniä, Kääriäinen toteaa.
Toistaiseksi yhdellä geenitestillä voidaan selvittää henkilön riski sairastua vain yhteen tiettyyn tautiin.
- Sellaista testiä ei ole näköpiirissä, jossa yhdestä näytteestä voitaisiin seuloa kaikki perinnölliset sairaudet.
Kääriäinen itse voisi hyväksyä työntekijän geenitestauksen joissakin hyvin teoreettisissa tapauksissa. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos työssä käytettäisiin esimerkiksi jotain kemikaalia, jonka yhdessä tietynlaisen aineenvaihdunnan kanssa tiedettäisiin aiheuttavan syöpää.
- Toisaalta, eihän syöpää aiheuttavia aineita saisi ylipäätään käyttää työpaikoilla, Kääriäinen muistuttaa.
Tietenkin, jos olisi olemassa täysin piittaamaton työnantaja, hän voisi ottaa töihin vain myrkyille ja säteilylle immuuneja työntekijöitä. Näin työnantajan ei tarvitsisi investoida turvallisempaan työympäristöön.
Tietämätön testaaja on suurin riski
Se, että työnantajan kannalta käyttökelpoisia geenitestejä ei ole vielä olemassa, ei tietenkään estä työnantajaa käyttämästä mielivaltaisesti joitakin jo olemassa olevia testejä.
- Työnantajan edustaja ei välttämättä ole kovin hyvin selvillä geenitesteistä. Hän saattaisi tehdä työnhakijalle jonkun testin, missä ei ole mitään järkeä.
Kääriäisen mukaan tällainen järjetön seulonta olisi vaikkapa se, että työnantaja lähtisi etsimään AGU-taudin kantajia ja päättäisi olla ottamatta näitä töihin.
- Taudin kantajuus on suhteellisen tavallista ja se löytyisi varmasti monesta hakijasta. Se ei aiheuta kantajalleen koskaan mitään, mutta se voi aiheuttaa lapselle riskin.
Kääriäinen on kuullut huhuja, joiden mukaan ylilyöntejä olisikin jo tapahtunut, ei tosin Suomessa.
- Maailmalla on tosiaan saattanut tapahtua, että työnantajat ovat etsineet jonkin harvinaisen taudin kantajia pelkästään sen vuoksi, että tällainen geenitesti on tullut markkinoille. Yhtä hyvin voisi ajatella, ettei oteta töihin sellaisia ihmisiä, joilla on A-veriryhmä, Kääriäinen sanoo.
STT-VT
17.3.2000
