Kesantopellot kasvamaan autonosia ja lämmöneristettä
Kuluttajien ja teollisuuden kiinnostus uusiin viljelykasveihin ja niistä valmistettuihin tuotteisiin on kasvamassa. Maatalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehdyssä väitöstyössä selvitettiin ensimmäisen kerran kuituhampun ja öljypellavan varsien ja kuitujen tuotantokykyä Suomessa.Kuituhampun ja pellavan varsista saatavaa niinikuitua on perinteisesti käytetty tekstiilikuituina, ja nyt sille kehitetään käyttöä teknisissä sovelluksissa. Näitä ovat mm. muotoon puristetut autonosat ja paperit.
Lisäksi kuituja voidaan hyödyntää eristysmateriaalina ja geotekstiileissä, joita voidaan käyttää esimerkiksi pelloilla maapeitteenä rikkakasvien ja eroosion torjunnassa.
Maatalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehdyssä väitöstyössä selvitettiin ensimmäisen kerran kuituhampun ja öljypellavan varsien ja kuitujen tuotantokykyä Suomessa. Tulokset osoittavat, että Suomessa on edellytykset niinikuidun tuotantoon teknisiä sovelluksia varten.
Esimerkiksi Pohjanmaalla on jo useita ekologista tekstiilikuitua tuottavia jalostuslaitoksia ja kolme suomalaista yritystä ryhtyy tänä vuonna valmistamaan kuitupellavasta eristysmateriaalia rakennusteollisuudelle.
Peltokokeissa hampun varsisadot olivat korkeintaan puolet muissa Euroopan maissa raportoituja satoja pienempiä.
Hampun niinikuitusato oli keskimäärin 1 306 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Siitä primäärikuidun osuus oli 1 157 kiloa hehtaarilta. Öljypellavasta sivutuotteena saatava niinikuitusato oli keskimäärin 324 kg kuiva-ainetta hehtaarilta.
Tutkitut mannereurooppalaiset hamppulajikkeet ovat lyhyen päivän kasveja, joten kuitusadon lisääminen vaatii lisätutkimuksia viljelytekniikasta ja päivän pituuden vaikutuksesta, esimerkiksi kuituhampun korjuutekniikkaa tulisi kehittää selvittämällä tarkemmin kevätkorjuun mahdollisuutta.
Hamppu on mainio välikasvi ja maan parntaja
Hampun viljely loppui Suomessa 1950-luvulla tekokuitujen tullessa markkinoille. Viljelyn loppuminen oli niin totaalista, että hampun suomalainen maatiaiskanta pääsi kokonaan katoamaan. Suomalaista kuituhamppua ei löydy edes Pohjoismaiden geenipankista.
1990-luvulla hamppua alettiin viljellä uudelleen, kun kesantopelloille etsittiin uutta käyttötarkoitusta. Koska Suomessa ei ole puoleen vuosisataan viljelty hamppua, täällä ei ole myöskään merkittävästi hampun viljelyä haittaavia tuholaisia ja tauteja.
Hamppu sopii mainiosti viljelykierron välikasviksi, koska yli kaksimetrinen kasvi vie pellon rikkakasveilta elinmahdollisuudet. Hampusta jää peltoon myös paljon orgaanista ainesta, mikä parantaa maan rakennetta.
Tutkija, MMM Hannele Sankarin väitöskirja Towards Bast Fibre Production in Finland: Stem and Fibre Yields and Mechanical Fibre Properties of Selected Hemp and Linseed Genotypes tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 24.3.
Vastaväittäjänä on Frank Höppner Maatalouden tutkimuskeskuksesta Braunschweigistä, Saksasta ja kustoksena professori Pirjo Mäkelä Helsingin yliopistosta.
IA
17.3.2000
