Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kokoomus välikysymyksestä: Mihin keskusta haluaa vastausta?



Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro keskiviikon välikysymyskeskustelussa hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden turvaamisesta ei jättänyt epäselvyyttä, mitä mieltä Kokoomus on keskustan välikysymyksestä.


- Keskustan välikysymys on yhtä pitkä kuin leveäkin. Se ampuu haulikolla joka suuntaan toivoen saavansa saaliiksi edes yhden osuman - siinä kuitenkaan onnistumatta.

- Poliisit, postit, tiet, terveyspalvelut, kihlakunnat ja syrjäytyminen - kaikki mahdutettu samaan välikysymykseen. Tietääköhän keskusta itsekään, mihin se halusi välikysymyksellään vastauksen, lasketteli puheenvuoron pitänyt Hanna Markkula-Kivisilta.

Kokoomus korosti puheenvuorossaan kuntien toimintaympäristössä on viime vuosikymmeninä tapahtunut muutoksia, joiden myötä valtion normiohjausta on asteittain purettu ja kuntakenttä siirtynyt toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisemmäksi.

Näin ollen valta ja vastuu ovat nyt entistä lähempänä kuntalaista ja kunnallisen päättäjän ja kuntalaisen vuorovaikutuksen piirissä, sanoi Markkula-Kivisilta.

Hän muistutti, että kunnallisen itsemääräämisoikeuden laajentamista ja itsehallinnon vahvistamista on vaadittu sekä opposition että hallituksen piiristä.
- Nyt oppositio näyttääkin vaativan kunnallisen itsehallinnon vähentämistä, valtion holhousta ja ohjausta, Markkula-Kivisilta tulkitsi.

Kokoomus muistutti niin ikään, että viime vuosina kuntatalous on kehittynyt myönteisesti. Kuntien omat verotulot jatkuvasti kasvaneet.
- Hallitus jatkaa toimenpiteillään jo toista vuotta kuntatalouden vahvistamista. Tänä vuonna nämä toimenpiteet merkitsevät kuntatalouden vahvistumista nettomääräisesti yli miljardilla markalla.

- Vastaava arvio vuodelle 2001 on laskentatavasta riippuen yhdestä puoleentoista miljardiin markkaan. Jopa Kuntaliitto on ollut tyytyväinen hallituksen linjauksiin, Markkula-Kivisilta sanoi.

Kokoomus kuitenkin tähdensi, että kuntatalouden kehitys ei ole riippuvainen yksin valtion toimenpiteistä. Tarvitaan myös kuntien omaa toimeliaisuutta, erityisesti aktiivista elinkeinopolitiikkaa, alue- ja rakennepoliittisten ohjelmien tehon nostamista sekä pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta.


Harkinnanvaraiset avustukset eivät ole automaatti

Kokoomus katsoo, että peruspalveluiden turvaamisen edellytyksenä ovat toisaalta kuntien omat tulot ja toisaalta kuntien menojen hillitseminen.
- Näiden kahden on oltava tasapainossa.

- Valtionosuusjärjestelmän keskeinen tavoite on tasoittaa kuntien välisiä eroja ja turvata yhdenvertaiset palvelut kaikille kansalaisille asuinkunnasta riippumatta. Lisäksi heikoimmassa asemassa olevien kuntien tukemiseen on varattu niin sanottuja harkinnanvaraisia avustuksia.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaakin harkinnanvaraisten avustusten jakoperusteiden noudattamista.
- Avustukset on tarkoitettu nimenomaan tilapäisiin tai poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

- Tämä tarkoittaa selkeästi sitä, etteivät harkinnanvaraiset avustukset ensinnäkään saa olla tukiautomaatti. Toiseksi, ne eivät saa muodostaa rinnakkaista järjestelmää valtionosuusjärjestelmän kanssa. Ja kolmanneksi, avustusten kriteerien täytyy olla täsmällisempiä varsinkin, kun harkinnanvaraisten avustusten kokonaissummaa on viime vuosina kasvatettu, Markkula-Kivisilta luetteli.

Kunnilta täytyy Kokoomuksen mielestä vaatia myös omia talouden tervehdyttämissuunnitelmia ja -toimenpiteitä.
- Kuntien itsessään on oltava elinkelpoisia ja omatoimisia. Mikäli näin ei ole, on kuntarakennetta voitava arvioida kriittisesti.

- Tämä merkitsee kuntien lukumäärän pohtimista ja toisaalta yhteistyön lisäämistä eri muodoissa. Kuntalaisen edun mukaista ei nimittäin ole hengettömien hallintokokonaisuuksien ja organisaatioiden ylläpito niiden itsensä vuoksi. Kuntalaiselle on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu sekä joustavat asiointimahdollisuudet.

Kokoomuksen mukaan kysymys kuuluukin, miten kunnat saadaan toteuttamaan lakisääteistä palvelutehtäväänsä ja budjetoimaan riittävästi varoja palveluihin.
- Jatkuvasti alimitoitetut budjetit eivät palvele ketään, sen sijaan kauaskantoiset rakenteelliset uudistukset voisivat tuottaa hyviä tuloksia.

- Monet kunnat eivät enää itse välttämättä tuota palveluja, vaan hakevat uusia tehokkaampia keinoja esimerkiksi ulkoistamalla palveluja ja kilpailuttamalla tuottajia. Näin säästyviä varoja voidaan kohdentaa palveluiden laadun ja saatavuuden parantamiseen, Markkula-Kivisilta sanoi.

Markkula-Kivisilta totesi myös, että valtioneuvosto on vahvistanut jo syyskuussa seuraavaa vuotta koskevan voimavarapäätöksen, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaedellytykset olisivat hyvissä ajoin kuntien tiedossa.

- Hiljattain valtioneuvostossa on myös hyväksytty sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma. Sen avulla pyritään luomaan pitkäjänteinen tavoitteenasettelu, joka myös asettaa kunnille ohjeellisia tavoitteita palveluiden tasosta ja kehittämisestä.


Postipalvelut turvataan

Keskustan syytös postin palvelujen alasajosta on Kokoomuksen mielestä täysin vailla perusteita.
- Postinkanto, kulkunopeus, postipalvelut ja postin aukioloajat ovat ja tulevat jatkossakin olemaan maassamme eurooppalaisittain verrattuna huippuluokkaa.

- Posti jaetaan arkipäivinä yhtäläisesti kaikkialla maassa. Maaseudulla postinjakaja ottaa myös mukaansa asukkaan postilaatikkoonsa jättämät lähetykset ja myy lisäksi postimerkkejä, Markkula-Kivisilta huomautti.

Hän sanoikin, että postin asiakkaan kannalta ei oleellista olekaan se, millainen organisaatio postitoimintaa pitää yllä, eikä myöskään se, hoidetaanko postipalvelut asiamiespostin vai oman toimipaikan kautta.

- Oleellisia asioita asiakkaille ovat palvelujen saatavuus, laatu ja edullisuus. Jo nyt asiamiespostit ovat saaneet myönteistä palautetta varsinkin joustavien aukioloaikojensa ansiosta.

- Kaupan yhteydessä toimiva posti on monesti auki virastoajan ulkopuolellakin iltaisin ja viikonloppuisin ja on samalla vahvistamassa lähikaupan kannattavuutta. Monessa kunnassa postin palvelut ovatkin parantuneet entiseen verrattuna, eivät suinkaan huonontuneet, sanoi Markkula-Kivisilta.


Keskustan logiikassa puutteita

Markkula-Kivisilta kiinnitti huomiota myös keskustan harjoittamaa oppositiopolitiikkaan käyttäen esimerkkinä Tielaitosuudistusta. Markkula-Kivisillan mukaan keskustan kannat muuttuvat aina sen mukaan, miten asiat hallituksessa etenevät.

- Joukko keskustan kansanedustajia nimittäin peräsi kirjallisessa kysymyksessään ministeri Heinoselta vielä viime syksynä Tielaitoksen uudistamista perusteenaan toiminnan läpinäkyvyys ja selkeys. Keskusta edellytti aidon kilpailutilanteen aikaansaamista maanrakennusyrittäjien ja Tielaitoksen välille.

- Nyt täsmälleen samat edustajat kritisoivat välikysymyksessään Tiehallinnon uudistamishanketta ja ovat huolissaan Tielaitoksen henkilöstön asemasta. Keskusta voisikin aloittaa läpinäkyvyyden ja selkeyden toteuttamisen omasta toiminnastaan.

- Tai voihan olla niinkin, etteivät he vain olleet lukeneet, mitä kirjallisessa kysymyksessä oikein kysyttiin, Markkula-Kivisilta heitti.

IA
22.3.2000


Politiikka -sivulle