Muutama vuosi sitten taloudellisiin mahdollisuuksiin ei uskottu

Ensimmäiset linux-miljardöörit jäävät jo eläkkeelle

Suomalaisen Linus Torvaldsin alulle paneman linux-käyttöjärjestelmän perimmäinen ajatus tuskin oli tehdä kenestäkään upporikasta. Pikemminkin idea oli kehittää parempi käyttöjärjestelmä ja jakaa sitä muille halukkaille.

Tällainen linux-miljonääri on esimerkiksi Red Hat -yhtiön perustaja ja entinen tekninen johtaja Marc Ewing. Hän on iältään 30-vuotias ja juuri jättänyt työelämän - upporikkaana.

Washington Postin haastattelema Ewing törmäsi linuxiin vuonna 1993. Aluksi Red Hat vain möi kotioloista CD-ROM:lle tallenttuja käyttöjärjestelmiä. Samalla pienestä asti tietokoneiden kanssa toiminut Ewing kehitteli linuxin käytettävyyttä osaltaan eteenpäin.

Tietokonebisneksen markkinoinnin veteraani Robert Young haistoi mahdollisuuden ja Red Hat tuli markkinoille mukaan kertomalla, että Red Hat Linux on nopeampi ja vakaampi kuin Microsoftin Windows. Ja samaan aikaan järjestelmää on voinut imuroida ilmaiseksi verkosta.

Yhä suurempaan julkisuuteen Red Hat ponnahti Microsoftin antitrusti-oikeudenkäynnin yhteydessä, jolloin Microsoft käytti Red Hatia esimerkkinä kumotakseen oikeudessa monopoliväitteet.

Sittemmin Red Hat on tehnyt merkittäviä yhteistyösopimuksia suurten tietokone- ja Internet-bisneksen toimijoiden kuten Netscapen, Compaqin ja IBM:n kanssa. Nämä sopimukset ovat osa sitä perustaa, jolla vapaasti jaettavasta järjestelmästä on tullut ison luokan bisnestä.

Viime kesänä Red Hat listautui pörssiin ja osakkeen kurssi on noussut alun 14 dollarista jopa 302 dollariin. Juuri listautuminen pörssiin teki Ewingistä upporikkaan ja vaikka teknologiaosakkeiden pörssi kurssit romahtaisivatkin, ei hänen tarvitse enää tehdä päivääkään töitä.

Ewing on muuttanut rahaksi osan omistuksestaan eli 31,5 miljoonaa dollaria eli lähes 194 miljoonaa markkaa.

Mitä tehdä miljoonilla?

Sen lisäksi, että nopeasti rikastuneet lapsimiljardöörit, kuten Washington Post heitä kuvailee, voivat hankkia itselleen käsittämätöntä luksusta itselleen, on myös hyväntekeväisyydellä sijansa.

Usein ajatellaan, että suuri omaisuus ja hyvinvointi tuo mukanaan vastuuta ja psykologista stressiä.
- En tunne yhtään syyllisyyttä, Marc Ewing sanoo nopeasta rikastumisestaan.

- Kiinnostavimmat asiat, joita voit rahoillasi tehdä, ovat sellaisia joilla ei ole mitään tekemistä rahojen kuluttamisessa itsesi hyväksi, sanoo Ewing.

Mikäli historia toistaa itseään, useat tämän ajan kyber-moguleista antavat rahansa pois nauttien pikemminkin varallisuuden vähenemisestä ja antamisen ilosta kuin rahan kulumisesta veroihin.

- Erittäin rikkaat yksinkertaisesti eivät anna rahojaan liittohallituksen käytettäväksi, sanoo Tom Riley, The Philantrophy Roundtablen tutkimusjohtaja.

Tietokone- ja Internetmiljardöörit, kuten Microsoftin Bill Gates (44 vuotta, netto-omaisuus yli 100 miljardia dollaria), MicroStrategyn Michael Saylor (35 v., 13 mijlardia dollaria) ja America Onlinen Steve Case (41 v., yli 1 miljardi dollaria) ovat toimineet aktiivisesti hyväntekeväisyydessä samalla kun ovat johtaneet yrityksiään.

Gatewayn johtana Ted Waitt (36 v., yli 5 miljardia dollaria), joka jokin aika sitten luopui tehtävistään saadakseen enemmän aikaa hyväntekeväisyystyölle. Netscapen perustajajäsen, 28-vuotias Marc Andreessen on ilmoittanut antavansa kaiken pois satoihin miljooniin dollareihin arvioidusta omaisuudestaan.

Uudet hyväntekijät vaativat lahkoituksiltaan myös tuloksia. He tutkivat ja mittaavat, kutsuvat hyväntekeväisyytensä kohteita "partnereiksi" tai puhuvat lahjoituksista strategisina sijoituksina.

Marc Ewing sanoo, että hän haluaa sijoittaa pääomia pitääkseen lapsia kiinnostuneina oppimisesta ja samalla sijoittaa omaisuuttaan lapsiin. Hän näkee, että tämän kaltainen sijoitus tuottaa enemmän kuin tiukat markkinasijoitukset.

Nämä nörttimiljonäärit eivät kuitenkaan unohda tietokoneita eli sitä maailmaa, jossa he ovat pienestä asti eläneet. Marc Ewinkin on muutaman muun epäkaupallisen organisaation lisäksi perustanut voittoa tavoittelemattoman organisaation ohjelmistokehityksen edistämiseksi.

Open source - tarkoituksena edistää ohjelman leviämistä

Red Hat on saavuttanut 10 miljardin dollarin markkina-arvonsa linuxilla, Internet-ajan tuotteella. Käyttöjärjestelmä on ladattavissa verkosta ilmaiseksi ja sen lähdekoodi on myös vapaa.

Tällaiseen tuotteeseen perustuvaa liiketoimintaa voidaan kutsua "open source" -malliksi, missä Internet on keskeisessä asemassa. Itse tuotetta kehitetään jatkuvasti, mutta sitä varsinaisesti ei omista tai valvo kukaan.

Keskeistä on myös se, että tieto tuotteesta ja sen ominaisuuksista liikkuu nopeasti Internetin kaltaisessa vapaassa välineessä.

Linuxista voi ansaita sen jakeluversioiden pakkaamisen, koulutuksen ja asiakastuen avulla, kuten myös Red Hat tekee.

Linux perustuu nk. open source -lisenssiin. Sen tarkoituksena on edistää ohjelmiston levittämistä ja leviämistä käyttäjien keskuudessa. Yleensä tietokoneohjelmistojen tiukat lisenssisäädökset pyrkivät juuri päinvastaiseen eli siihen, ettei ohjelmistoa levitetä ilman että sen tuottaja saa rahansa.

Open source -lisenssi ei tarkoita sitä, etteikö tekijöillä olisi tekijänoikeuksia töihinsä, kyse on enemmänkin siitä, millä ehdoilla ohjelmistoa saa levittää ja kuka siitä saa hyötyä. Samalla Open source -lisenssin alaisissa ohjelmistoissa ohjelmien lähdekoodit ovat vapaasti saatavilla

Lähdekoodi pitää liittää erilaisiin jakeluversioihin mukaan, ja kerran hankittua ohjelmistoa saa levittää edelleen samoilla ehdoilla. Levittäjä ei saa vaatia mitään rojalteja itselleen.

Koska lähdekoodi on vapaasti saatavilla, kuka tahansa voi tarkastaa millä tavoin ohjelmisto on tehty. Linux-yhteisö on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta siten, että Internetin kaltaisessa avoimessa ympäristössä tuhannet ihmiset ovat ottaneet osaa ohjelmiston kehittämiseen saadakseen siitä entistä paremmin toimivan.

Ja nyt siis ensimmäiset linux-miljonäärit ovat jäämässä "eläkkeelle" aloittaakseen mm. hyväntekeväisyystyön.

VILLE TENHUNEN
17.3.2000

Ajassa -sivulle