Ylikuumenemisesta varoitellaan
Pk-yritysbarometri lupaa vakaita suhdanteita
Pk-yritysten arviot sekä oman toimialan että oman yrityksen suhdannenäkymistä tukevat yleistä käsitystä siitä, että talouskasvu jatkuu vahvana.Kasvuodotukset ovat tasaisen myönteiset kaikilla päätoimialoilla. Sen sijaan yrityskoon mukaan suhdannenäkymät eroavat siten, että keskisuuret yritykset ovat optimistisempia kuin pk-yritykset keskimäärin.
Tiedot käyvät ilmi Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) ja Suomen Yrittäjien (SY) yhteisestä Pk-yritysbarometristä. KTM ja SY yhdistivät vuoden 2000 alusta omat barometrinsa yhdeksi kaksi kertaa vuodessa ilmestyväksi barometriksi.
Siinä selvitetään noin 4000 pienen ja keskisuuren yrityksen käsityksiä suhdannetilanteesta ja yritysten toimintaan vaikuttavista rakenteellisista tekijöistä.
Yritysten odotukset liikevaihdon ja tuotannon kehityksestä ovat selvästi edellistä kyselyä myönteisemmät. Myös tuotantokustannusten ja vakavaraisuuden odotetaan kasvavan. Kustannuspaineita on erityisen laajalti rakennusalalla.
Kannattavuusodotukset näyttävät vakiintuvan jo muutaman vuoden jatkuneelle hyvälle tasolle. Kannattavuuden kohoamista odottavia on noin kolmannes enemmän kuin kannattavuuden heikkenemistä pelkääviä.
Työllisyyden paraneminen nopeutuu
Yritysten hyvien suhdannenäkymien myötä myös työllisyyden paraneminen tulee nopeutumaan.
Vain 4 prosenttia pk-yrityksistä arvioi henkilökuntansa määrän vähenevän seuraavien 12 kuukauden aikana, kun taas neljännes vastanneista ennakoi yrityksen työpaikkojen määrän lisääntyvän.
Yritysten investointi- ja tilauskantaodotukset ovat myönteiset, joskin pitkään jatkunut vahva kasvu näyttää tasaantuvan maltillisemmaksi nousuvauhdiksi.
Tuonnin odotetaan jatkavan tasaista kasvuaan. Sen sijaan vientiyritysten vientiodotukset seuraaville 6 kuukaudelle ovat selvästi kohonneet.
Myyntiin, markkinointiin ja henkilöstökoulutukseen panostetaan
Lähitulevaisuudessa yritysten kehittämisen merkittävimpänä yksittäisenä toimenpiteenä on markkinoinnin ja myyntitoimintojen kehittäminen.
Henkilöstön koulutus on lähes yhtä yleinen painopistealue. Näiden lisäksi erityisesti teollisuudessa korostuvat panostukset tuotanto- ja materiaalitoimintoihin, tietotekniikkaan, tuotekehitykseen ja laatuun.
Yleisin yritystoiminnan kehittämisen este on kireä kilpailutilanne, onhan maassamme nyt enemmän yrityksiä kuin milloinkaan ennen. Sen sijaan epäterveen kilpailun merkitys on vähentynyt.
Yrityksissä on myös pulaa resursseista. Etenkin ammattitaitoisen työvoiman saanti on varsin laaja ongelma. Myös alihankkijoista, tiloista, koneista ja laitteista sekä raaka-aineista on monesti puutetta.
Neljäntenä merkittävänä kehittämisen esteenä ovat edelleen korkeina pysytelleet työn sivukulut.
Suomessa oli vuonna 1998 noin 219 000 yritystä, joista valtaosa oli pieniä ja keskikokoisia yrityksiä. Pk-yrityksillä on varsin suurin työllistävä merkitys. Niissä työskentelee 60 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. Mikroyritysten (alle 10 henkilöä) osuus työllisten määrästä on 26 prosenttia.
Vuodesta 1994 pk-yritysten työllisyysosuus on kasvanut lähes 3 prosenttiyksikköä.
Järventaus: Tiukkaa finanssipolitiikkaa ja maltillista tulopolitiikkaa
Pk-yritysbarometri ennakoi kasvun kiihtyvän tänä vuonna. Samaan suuntaan viittaavat muut suhdanneselvitykset. Kasvun kiihtyminen johtuu parantuneesta viennistä sekä yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta talouteen.
Nopeutuva taloudellinen kasvu saattaa johtaa talouden ylikuumenemiseen erityisesti kasvukeskuksissa.
Ylikuumenemisen riskin torjuminen edellyttää nykyoloissa tiukkaa finanssipolitiikkaa ja maltillista tulopolitiikkaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoi Pk-yritysbarometrin tiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Finanssi- ja tulopolitiikalla on Järventauksen mukaan keskeinen vastuu myös Suomen kansantalouden rakenneongelmien ratkaisemisessa.
- Finanssipolitiikan viritykseen vaikuttavat varautuminen väestön ikääntymiseen, valtion velan hoitaminen ja korkea rakenteellinen työttömyys. Tulopolitiikan tavoitteena on ehkäistä ammattiliittojen välinen palkka-palkka -kierteen syntyminen kevään ja syksyn aikana.
Valtion omaisuuden myyntitulot velan lyhennykseen
Tasapainoilu suhdanne- ja rakennekysymysten välillä Onnistuu Järventauksen mukaan, jos valtion menot kyetään pitämään vuoden 1999 tasolla hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti.
- Hallitusohjelman mukaiset 10-11 miljardin markan verokevennykset on mahdollista toteuttaa vaalikauden aikana ilman merkittävää ylikuumenemisuhkaa, kun muutoin käytetään tiukkaa finanssipolitiikkaa.
- Valtion omaisuuden myyntivoitot ja verokertymien ylijäämät tulee käyttää valtion velan maksuun sekä väestön ikääntymiseen ja seuraavaan suhdannetaantumaan varautumiseen, Järventaus sanoi.
Koska todellinen työttömyys on yhä lähempänä rakenteellista työttömyyttä ja koska yhä suurempi osuus työttömistä on aikaisempaa vaikeammin työllistyviä, verokevennyksiä on Järventauksen mukaan suunnattava työllistämiskynnyksen alentamiseen.
- Työnantajan sivukuluja on alennettava työllistävältä pk-sektorilta. Toimenpiteellä voitaisiin tasapainottaa myös vinoutunutta aluekehitystä.
Auki olevissa työsopimusneuvotteluissa tulisi pyrkiä Järventauksen mukaan nopeisiin ratkaisuihin.
- Kustannusvaikutus ei myöskään saisi nousta yli yleisen tason. Jos näin tapahtuu, syksyn tulokierroksella on vaara ajautua ammattiliittojen väliseen palkka-palkka -kierteeseen. Tämä estäisi hallituksen työllisyystavoitteen toteutumisen, Järventaus sanoi.
IA
17.3.2000
