Nopeasti puhuva Kauppi tulkkien painajainen EU-parlamentissa
"Poronkusema" vääntyy huonosti muille kielille
EU:n parlamentin eräät suomalaisedustajat ovat törmänneet erikoiseen ongelmaan. Puhuessaan täysistunnossa he ilmaisevat asiansa tempolla tai tavalla, joka tuottaa tulkeille suuria vaikeuksia.
Maanläheinen ilmaus "poronkuseman päässä Rovaniemeltä" ei valitettavasti taivu kaikille unionin kielille.
Suomalaistulkkien painajaiseksi kutsutaan nopeasti puhuvaa Piia-Noora Kauppia (kok.). Eräs tulkki sanoo, että hän ei ole koskaan tavannut yhtä nopeaa puhujaa kuin Kauppi. Niinkin on tapahtunut, että Kaupin ollessa äänessä tulkki on todennut kääntämisen olevan mahdotonta.
Oulusta kotoisin oleva Kauppi on tietoinen ongelmasta, sillä hän on saanut runsaasti palautetta.
- Minulla on nopea puhetempo, ja se kohoaa kaksinkertaiseksi kun innostun, Kauppi myöntää.
Suomalaiset tulkit toivovat yleisesti, että lauseissa olisi selkeät pää- ja sivulauseet. Samoin puhujia kehotetaan välttämään kielikuvia ja kaskuja, jotka eivät taivu vieraille kielille. Myös liian tekninen sanasto tekee puheesta vaikeaselkoista.
- Raimo Ilaskivi aloitti kerran tervehdyksellä "hyvää päivää kirvesvartta". Se käännöksestä esiintyi yhtä monta versiota kuin on kieliäkin, tulkki mainitsee.
Käytännön ongelmana puhujilla on se, että puheaika on rajattu tavallisesti kahteen minuuttiin. Tällöin pyritään sanomaan mahdollisimman paljon tiiviissä paketissa.
Monet edustajat toimittavat puheenvuoronsa kirjallisena etukäteen tulkeille. Piia-Noora Kauppi sanoo käyttäneensä myös kahdesti englantia täysistunnossa.
Marjo Matikainen-Kallström (kok.) toteaa, että hän ei periaatesyistä harkitse siirtyvänsä puhumaan muilla kielillä. Pääperusteluna on perusoikeus käyttää suomea 11 muun EU-kielen joukossa.
- Muuten on vaara, että suomen kieli häviää kokonaan virallisista kokouksista, Matikainen-Kallström pelkää.
Erään tulkin mukaan myös Astrid Thors (r.) on vaikea käännettävä, mutta toiset tulkit pitävät häntä ilmaisultaan selkeänä. Thors on joskus puheissaan selvittänyt suomalaisia sanontoja ruotsiksi, mikä on aiheuttanut hampaiden kiristystä tulkkaajien lasikopissa.
Paasilinna: Suomi heikossa asemassa
Toisen kauden europarlamentaarikko Reino Paasilinna (sd.) on sitä mieltä, että suomi on parlamentissa muita kieliä heikommassa asemassa.
- Suomen tulkkauskoppi on useammin tyhjä kuin esimerkiksi Tanskan tai Kreikan, Paasilinna sanoo.
Suomen kielen tulkkausjaoston päällikkö Outi Mehto ei ole samaa mieltä Paasilinnan kanssa.
- Jos koppi tyhjä, useimmiten se tarkoittaa sitä, että tulkkausta ei ole pyydetty paikalle, Mehto arvelee.
Mehton mukaan suomen tulkkaus pyritään järjestämään kaikissa tilaisuuksissa, joihin sellaista pyydetään. Ongelmana on se, että tulkkeja ei ole aina saatavilla. Parlamentin suomen kielen jaostolla on pysyviä tulkin virkoja 20, joista 12 on täytetty. Sen lisäksi määräaikaisia on kahdeksan.
Outi Mehto sanoo, että suomen kielen tulkeilla on muita raskaampi tehtävä, koska parlamentin ulkomaisista tulkeista vain alle kymmenen pystyy tulkkaamaan suomesta suoraan omalle kielelleen.
STT-MH
17.3.2000
