Hallitus ja oppositio kinasivat hyvinvoinnin jakautumisesta
Hallitus lupaa säilyttää postipalvelut
Hallitus lupaa, että jokaisessa kunnassa on vastaisuudessakin postitoimipaikka. Postin toimipaikkaverkon laajuus säilytetään nykyisenä noin 1500 toimipisteenä.
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) mukaan sisäministeriö on aloittanut postin kanssa neuvottelut siitä, miten valtionhallinnon palvelut voitaisiin yhdistää postipalveluihin. Järjestely koskee niitä paikkakuntia, joista postikonttori joudutaan lopettamaan.
Yhteispalvelut kattaisivat työvoimahallinnon, kihlakuntahallinnon ja verohallinnon. Myös kansaneläkelaitos halutaan mukaan.
Korhonen ja peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) vastasivat keskiviikkona keskustan hyvinvointipalveluja koskevaan välikysymykseen eduskunnassa.
Keskusta syyttää hallitusta mm. siitä, ettei se ole tehnyt kaikkea mahdollista postin palvelujen turvaamiseksi ja monipuolistamiseksi. Ryhmä huomautti, ettei 93 kunnassa ole lainkaan postikonttoria. Lisäksi nyt suunnitellaan 250 konttorin hävittämistä.
Välikysymyksessä kannettiin huolta myös valtion ja kuntien palvelujen murenemisesta. Kihlakuntien määrää uhataan vähentää, poliiseja on harvassa ja kunnat joutuvat taloudellisessa ahdingossa leikkaamaan mm. terveyspalvelujaan.
Hallituspuolueiden ryhmät arvostelivat keskustaa liian laaja-alaisesta kysymyksestä. Opposition arveltiin ampuvan haulikolla joka suuntaan edes yhden osuman toivossa.
Palvelujen jaossa on eriarvoisuutta
Peruspalveluministeri Biaudet sanoi hallituksen olevan tietoinen siitä, että kuntien väliset erot ja samalla väestön eriarvoisuus palvelujen saannissa uhkaa kasvaa. Syynä ovat kuntien erilainen taloudellinen asema ja muuttoliike.
Suomalaisten hyvinvointi on kohentunut, mutta eräiden väestöryhmien asema on säilynyt ennallaan. Keskiviikkona julkistetun sosiaalibarometrin mukaan heikoimmassa asemassa ovat pitkäaikaistyöttömät sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaiset.
Biaudet torjui opposition kurjistussyytöksiin lainaamalla hallitusohjelmaa. Sen mukaan hallituksen sosiaalipolitiikan lähtökohtana on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen ihmetteli, miksi kansantalouden nousu vaatii jatkuvia leikkauksia. Niiden kohteena ovat ihmiset, jotka eivät ole päässeet nauttimaan tulojen nopeasta noususta ja varallisuussalkkujen pullistelusta.
Hyvinvointiyhteiskunta presidentinvaalien teema
Pekkarisen mukaan käydyt presidentinvaalit osoittivat, että puhetta hyvinvointiyhteiskunnasta riitti, vaikka eriarvoistumisen jäljet olivat näkyvissä jo joka nurkalla. SDP:n eräs näkyvä vaaliteema oli nimenomaan hyvinvointiyhteiskunta.
- Kuin aloituslahjaksi uudelle presidentille ja varmistukseksi linjan jatkosta, Lipposen hallitus julkisti maaliskuun toisella viikolla postin uudet saneerauspäätökset ja kuntien valtionosuuksien uudet leikkaukset, Pekkarinen huomautti.
Keskustelu junnasi pitkälti kuntatalouden ja kuntien valtionosuuksien ympärillä. Oppositio arvosteli hallitusta valtionosuuksien romahtamisesta. Ministerit todistivat, että kuntien verotulot ovat kasvaneet ja kuntien asema suhteellisesti parantunut.
Palvelukeskustelua jatketaan todennäköisesti vielä torstai-iltana. Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta ensi tiistaina.
STT-MH
22.3.2000
