Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Putinin arvoitusta ei ole vielä ratkaistu



Vaikka Venäjän presidentin vaalien ennakkosuosikista Vladimir Putinista ilmestynyt kirja toi julkisuuteen paljon uusia asioita ehdokkaasta, ei hänen arvoitustaan vielä ratkaistu. Kysymys, kuka on herra Putin, jää edelleen vastausta vaille.


Arvoitus pysyy ratkaisemattomana, koska Putinilla ei ole poliittista menneisyyttä, eikä hän ole itse kovinkaan selvästi kertonut tulevaisuuden suunnitelmistaan. Kaiken lisäksi hänen tekonsa pääministerinä ja vt. presidenttinä ovat olleet ristiriitaisia.

Edelleen kysytään, onko Putin demokraatti, jonka tavoitteena ovat kansanvalta, markkinatalous ja ihmisoikeuden kunnioitus. Vai onko hän diktaattori, joka ottaa kovan otteen valtiosta ja sen kansalaisista.


Voimakas valtio

Putin korostaa lähes kaikissa yhteyksissä voimakkaan valtion tärkeyttä. Hän sanoi vaalikamppailunsa alussa julkaistussa avoimessa kirjeessä kansalaisille, että Venäjä on köyhien ihmisten rikas maa.

Hän myönsi, että neuvostoliittolainen imperiumi on hajonnut mutta piti tavoitteena Venäjän suurvalta-aseman uudistamista.

Putin puhuu mielellään myös arvoista ja moraalista. Hän korostaa isänmaallisuutta ja omanarvon tunnetta. Venäjä ei ole enää typistetty Neuvostoliitto vaan itseensä luottava suurvalta, jolla on suuri kansa ja suuri tulevaisuus, Putin vakuutti avoimessa kirjeessään.

Putinille voimakas valtio merkitsee voimakasta armeijaa ja turvallisuuspalvelua. Hän kannattaa sananvapautta mutta huomauttaa, ettei mikä tahansa kuitenkaan ole sallittua. Rajoituksia pitää tehdä moraalin ja siveellisyyden hyväksi.

Putin on sanonut myös kannattavansa markkinataloutta ja yksityisyritteliäisyyttä. Mutta hänen mielestään ne voidaan toteuttaa vain valtion tuella ja valvonnassa. Markkinatalous edellyttää hänen mielestään ennen kaikkea voimakasta valtiota.


Avustajat FSB:stä

Tarkkailijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Putin nimittää avustajikseen usein entisiä työtovereitaan, turvallisuuspalvelun upseereja.

Putinin käymästä vakoilukoulusta ovat lähtöisin Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Sergei Ivanov, FSB:n uusi päällikkö Nikolai Patrushev ja hänen sijaisensa Viktor Tsherkesov.

Vaalien jälkeen on odotettavissa suuri virkamiesten vaihdos. Jo nyt arvaillaan, kenestä Putin tekee uuden pääministerin ja kenestä presidentin kanslian päällikön.

Pääministeriksi saattaa nousta nykyinen valtiovarainministeri Mihail Kasjanov mutta jotkut arvelevat, että paikka annetaan Venäjän energiajätin pääjohtajalle Anatoli Tshubaisille. He ovat joka tapauksessa presidentin tärkeimmät työtoverit ja kyseeseen tulee vain Putinin luottohenkilöt.

Putin on pyrkinyt haihduttamaan imagostaan vakoilijan merkkejä mutta se ei onnistu helposti. Ei myöskään kirjana julkaistussa pitkässä haastattelussa Putin pysty peittämään kovuutta ja häikäilemättömyyttä.

Se ilmenee suhtautumisessa tshetsheenisisseihin tai vaikkapa Radio Libertyn toimittajaan Andrei Babitskiin.

Babitskia Putin nimittää petturiksi ja sanoo, ettei hän ole venäläinen toimittaja. Hän on vihollisen puolella.


Korean malli

- Ei varmaan kukaan muu kuin Putin itse tiedä, millainen hän on, sanoi eräs hänen avustajistaan Itogi-lehden haastattelussa. Putin on luonteeltaan monikerroksinen, hän lisäsi.

Putinin suuren suosion arvellaan perustuvan kahteen seikkaan. Ensinnäkin hän on uusi ihminen poliittisessa johdossa. Hän on nuori, terve ja komea, eli täydellinen Boris Jeltsinin vastapooli. Mutta ennen kaikkea Putin tuntuu vastaavan tavallisten venäläisten perustoiveeseen.

Ihmiset haluavat vakautta ja järjestystä. Venäläisen käsityksen mukaan niiden toteuttaminen edellyttää kovaa kättä ja päättäväisyyttä. Sota Tshetsheniassa osoittaa ihmisille, että Putin on tällainen kova käsi, joka voi tuoda järjestystä kaaokseen.

Siitä huolimatta kukaan ei tiedä, mihin Putin Venäjän johtaa. Itogi-lehti kertoi erään ulkomaisen asiantuntijan sanoneen, että Putin toteuttaa Venäjällä Korean mallin.

- Kukaan ei kuitenkaan vielä tiedä, toteutuuko Pohjois- vai Etelä-Korean malli, sama asiantuntija jatkoi.

STT-MH
17.3.2000


Ulkomaat -sivulle