Väitös:
Maahanmuuttaja ei muutu virtaseksi vuodessa
On utopistista odottaa, että maahan
muuttava nuori omaksuisi suomalaisuuden puolessa vuodessa tai
vuodessa. Välttämättä näin ei edes käykään.
Kärsivällisyyttä peräänkuuluttaa 29-vuotias psykologi Inga Kasinskaja-Lahti. Petroskoissa syntynyt nuori nainen on saanut valmiiksi väitöskirjan Suomeen muuttaneiden venäläisnuorten sopeutumisesta kulttuuriimme.
Väitöskirjan tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 170 pääkaupunkiseudun venäjänkielistä yläasteen oppilasta. Tutkimuksen perusteella oman minän löytäminen uudessa maassa on pitkä prosessi, joka vie vuosikausia.
- Jos ja kun kaksikulttuurinen identiteetti sitten löytyy, sen ei tarvitse olla matemaattisessa suhteessa 50/50. Tärkeintä on, että yksilö viihtyy itse löytämässään identiteetissä.
Sosiaalipsykologian alan väittelijä hakee vertailukohtaa suomenruotsalaisten kaksikielisyydestä, jossa kommunikoidaan eri kielillä esimerkiksi työ- ja kotiympäristöissä.
Kahden kulttuurin välillä taiteilevien venäläisten kohdalla ero on kuitenkin siinä, että suvaitsemattomassa ilmapiirissä on vaikea olla ylpeä kotitaustastaan.
Asennekasvatus tarpeen
Sopeutumisvaikeuksia ei helpota koettu syrjintä. Sitä voisi tyrehdyttää asennekasvatuksella, jolle tulisi luoda pohja jo Suomen opettajankoulutuksessa.
Viranomaisille taas olisi syytä korostaa, että yksittäisen muuttajaperheen jäsenen ongelmien sijaan tärkeämpää on tarkastella koko perhettä.
Kasinskaja-Lahti itse muutti vuonna 1991 opiskelemaan Suomeen rajantakaisen Karjalan pääkaupungista.
- Minulla oli erilainen tilanne kuin suurimmalla osalla maahanmuuttajista. Tiesin mitä halusin, hän sanoo.
Kasinskaja-Lahti työskentelee Vantaan kaupungilla koordinoivana psykologina. Hänen väitöksensä nimi on Venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten psykologinen akkulturaatio ja sopeutuminen Suomessa.
Akkulturaatiolla tarkoitetaan eri kulttuurien kohtaamiseen liittyviä ilmiöitä ja muutoksia. Väitöskirja tarkastettiin keskiviikkona Helsingin yliopistossa.
STT-VT
17.3.2000
