Turun kaupunki lahjoitti viisivuotisen mediaprofessuurin
Reponen: Media-alan koulutuksessa yhtenevät tavoitteet
Turun yliopiston ja -kauppakorkeakoulun yhteisenä lahjana saama professuuri vahvistaa entisestään seudun laaja-alaista mediaosaamista. Turun kauppakorkeakoulun rehtori, Tapio Reponen, näkeekin hankkeen vahvuutena viestintäalan toimijoiden yhteistyön.Professuuri lahjoitettiin yliopiston 80-vuotisjuhlan ja kauppakorkeakoulun 50-vuotisjuhlan kunniaksi 28. helmikuuta.
Kaupunki ei antanut kovin tarkkaa ohjeistusta professuurin käytännön toteutuksesta, mutta sen toivotaan sijoittuvan media-alan tutkimukseen ja koulutukseen. Keskeisiä tavoitteita ovat mm. mediasisältöjen tuottaminen ja informaatioteknologian kehittäminen.
Turun kaupunki myönsi professuurin ylläpitoon vuosina 2001-2005 viisi miljoonaa markkaa.
Laaja-alainen hanke
Media-alan koulutus on jo nyt Turussa monipuolista. Alan opintoja on voinut suorittaa esimerkiksi useassa ammattikorkeakoulussa. Vaikka uuden mediaprofessuurin konkreettiset suunnitelmat ja käytännön toteutus ovat vielä työn alla, sen nähdään vastaavan myös alalla toimivien lukuisten yritysten kysyntään.
Hankkeessa on mukana media-alan koulutuksen ja tutkimuksen neuvottelukunta, jossa on edustajia Turun Sanomista, Turun yliopistosta, Turun kauppakorkeakoulusta, Åbo Akademista, Turun ammattikorkeakoulusta, Kristilliseltä opistolta, TAD-centeristä sekä Satakunnasta. Lisäksi siihen kuuluu yritysten edustajia.
Yliopistossa panostukset media-alan tutkimukseen ja opetukseen merkitsevät ensi syksystä alkaen mahdollisuutta suorittaa syventäviä mediatutkimuksen opintoja viestinnässä sekä elokuva- ja televisiotieteessa.
Yliopistolla aletaan uudistusten myötä kouluttaa mediamaistereita. Yhtenä painopisteenä on pidetty humanistista mediatutkimusta.
- Lahjoituksen käytöstä neuvotellaan Turun kupungin ja -yliopiston kanssa. Tämä on aika uusi asia, josta oli aika vähän tietoa etukäteen, Turun kauppakorkeakoulun rehtori, Tapio Reponen sanoo.
- Kauppakorkeakoulussa on meidän yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksessa mediaryhmä, joka on erityisesti tutkinut graafisen alan kannattavuutta ja se muun muassa pyörittää media-MBA-ohjelmaa.
- Yliopistolla on yhdistetty aiempi tutkimus niin, että media-ala on nyt koottu yhteen. Siellä on aikaisemmin vahvoja olleet elokuvatuotanto ja median sisältötutkimus, Reponen jatkaa.
Lähtökohtina keskittäminen ja uusiutuva media
Hänen mukaansa kaupungin lahjoituksessa olennaista on mahdollisuus tiiviimpään yhteistyöhön, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.
- Tämä kaupungin lahjoitus lähtee siitä, että Turussa on toimintaa yliopistossa ja kauppakorkeakoulussa ja myös ammattikorkeakouluissa. Nyt on tarkoitus edistää tämän alueen media-alaa.
- Lähtökohta on mielestäni intressien yhteensovittaminen. Kootaan yhteen se tutkimus ja koulutus, mikä täällä on ja pyritään sen avulla tuottamaan työntekijöitä media-alalle.
- Toisaalta taustalla on myös meneillään oleva muutos eli digitalisoituminen. Uusmedia on varmasti yksi asia, mikä painottuu lahjoituksen myötä, Reponen sanoo.
Media-alan koulutus, jonka kustannukset ovat yleisesti melko korkeat, on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Reposen mielestä koulutuksessa ei ainakaan vielä ole ylitarjontaa, vaan osaajista on paikoin jopa pulaa.
- Koulutetun työvoiman kysyntä on tällä hetkellä erittäin korkeata. Media-alalla ei ainakaan tällä hetkellä ole näkyvissä ylikoulutusta.
Ammatti- ja tiedekorkeakoulut yhteistyössä
Vaikka yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lähentymistä on usein pidetty negatiivisena, Reponen näkee Turun mediahankkeessa yhteistyön myös näiden tahojen välillä luontevana ja toisiaan palvelevana.
- Media-alan koulutuksen ja tutkimuksen neuvottelukunnassa ovat ammattikorkeakoulut olleet mukana ja kyllä siellä on nähty yhteisiä tavoitteita.
- En näkisi kovin suurta ristiriitaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutuksen välillä. Meillä on kaksi erilaista koulutusväylää, ja näiden välillä varmasti myös entistä enemmän yhteyksiä tulevaisuudessa, hän sanoo.
- Ammattikorkeakoulut ovat lähtökohtaisesti käytäntöpainotteisia, mutta kyllä jokainen yliopisto myös tällä hetkellä hakee käytännönläheisyyttä ja sovellettavuutta, Reponen jatkaa.
Kiristyvä kilpailu tuo uusia haasteita media-alalle
Reposella ei ole vielä tarkkaa kuvaa uuden koulutuksen sisällöstä tai työnjaosta yliopiston välillä, mutta hänellä on esittää joitain arvioita siitä, missä lisäkoulutuksen tarvetta on.
- Koulutuksen sisällössä on vielä hakemista ja kehittämistä. Eräs toimiala, jota joudutaan harkitsemaan liittyen tähänkin hankkeeseen on elektroninen kauppa ja elektroninen viestintä sen yhteydessä.
- Uusia painopisteitä haetaan vielä, mutta neuvottelukunnan tehtävänä on ollut koota yhteen media-alalla toimivat koulutusyksiköt ja eräitä yrityskäyttäjiä ja saada aikaan vuorovaikutusta näiden välillä, Reponen kertoo.
- On hyvä, että lahjoitus jaettiin kahden yksikön välillä. Sekin osaltaan pohjaa yhteisten elementtien hakemiseen, hän jatkaa.
Reposen mukaan alueellisen yhteistyön lisäämisen yhtenä pontimena on kiristyvä kilpailu.
- Tällaisia yhteistyökuvioita alkaa olla eri puolilla Suomea. Media-alalla en tiedä vastaavaa yhteistyörengasta kuin tämä neuvottelukunta. Jyväskylässä on media-alan tutkimusyksikkö, joka painottuu sanomalehiten tutkimukseen. Helsingin alueella on ainakin elektroniseen kauppaan ja uusmediaan liittyviä yksiköitä.
- Tämä on vastaus sekä omaan tarpeeseen, että muualta tulevaan kilpailuun. Omalla alueella on vahvuuksia ja lisäksi tällä alalla, varmaankin, kilpailu kiristyy. Siinä mielessä tässä reagoidaan molempiin, Reponen sanoo.
Yrityssidonnaisuudessa muistettava rajat
Opetusministeri Maija Rask totesi hiljattain Verkkouutisten haastattelussa korkeakoulujen tutkimuksen olevan yhä enemmän yrityslähtöistä. Myös Turun mediaprofessuurihankkeessa yrityksillä on vahvoja intressejä.
Reponen myöntää yritysten tekevän yhä enemmän tuloaan koulutukseen, mutta pitää sitä positiivisena niin kauan, kun tiettyjä rajoja ei ylitetä.
- Kehitys on oikean suuntaista, mutta täytyy vain olla varovainen, ettei tule ylilyöntejä. 90-luvulla tapahtunut kehitys, jossa vuorovaikutus yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa on selvästi lisääntynyt kaikissa yliopistoissa, on mielestäni erittäin tervettä.
- Kauppakorkeakouluissa ja teknillisissä korkeakouluissa yhteys on perinteisesti ollut tiiviimpi, koska ne ovat ammattisuuntautuneempia. Nyt kaikissa yliopistoissa on tapahtunut samansuuntaista kehitystä, joka on sinänsä hyvä asia. Mutta jos kehitys alkaa heiluttamaan yliopistoa, se ei tietenkään ole hyväksi, Reponen arvioi.
- Pitää olla riittävä itsenäinen panos. Jos rahoituksesta yli puolet tulee opetusministeriön budjetista, niin suhde on vielä toimiva. Nyt ollaan monessa yliopistossa aika lähellä.
Reponen pitää kehitystä media-alalla vaikeana ennakoida. Hänellä on kuitenkin näkemyksiä kehityksen suuntaviivoista.
- On itsestään selvä asia, että elektroniset yhteydet tulevat jokapäiväiseen käyttöön. Se merkitsee sitä, että median rakenne saman tien muuttuu, niin kuin muidenkin toimialojen rakenne.
- Uskon, että sanomalehtiä on varmasti olemassa viiden vuoden päästäkin. Sen rinnalla viestintä esimerkiksi yrityksissä pitää olla kokonaisvaltaista tiedonkäsittelyä niin, että tieto voidaan tuottaa asiakkaalle siinä muodossa kuin asiakas haluaa. Tulee siis teknisesti monimuotoista tiedonvälitystä.
- Nyt alkaa tekninen valmius olla jo melko hyvässä kunnossa, joten edetään sisällön tuottamiseen, Reponen toteaa.
Turun mediaprofessuuri on hyvä esimerkki korkeakoulujen yhteistyöstä, jonka toivotaan hyödyttävän kaikkia osapuolia. Turussa korkeakoulujen välillä harjoitettava yhteistyö on ollut tiivistä jo pitkään, yhtenä esimerkkinä yhteisesti toteutetut rekrytointipalvelut.
Tässä hankkeessa huomioitavaa on kaupungin ja yritysmaailman edustajien vahva panos. Yliopistot päättävät nykyisin melko vapaasti asioistaan, ja tämän kaltaista yhteistyötä on odotettavissa jatkossakin.
Markkinavoimien vietäviksi korkeimman tiedon lähteenä institutionaalisessa asemassa olevat tiedekorkeakoulut tuskin kuitenkaan antautuvat.
MIKKO LAITINEN
17.3.2000
