Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tietotekniikkaan liittyvät kysymykset jäivät auki

Lakiehdotus työntekijän yksityisyyden suojasta valmistui



Tuore lakiehdotus yksityisyyden suojasta työelämässä parantaa työntekijän ja -hakijan asemaa ja lopettaa polemiikin työpaikoille tulevista geenitesteistä.


Tällä hetkellä tietosuoja-alan kuumimpiin kysymyksiin kuuluva työntekijöiden sähköpostin ja tietoverkon käytön valvonta ja sen tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät sysätään lakiehdotuksessa kuitenkin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvaksi asiakokonaisuudeksi.

Hallitusneuvos Raila Kangasperkon johdolla työskennelleen työryhmän ehdotukset julkistettiin torstaina Helsingissä. Työministeriön asettamaan työryhmään kuului edustajia eri ministeriöistä, työmarkkinajärjestöistä ja tietosuojavaltuutetun toimistosta.

Työryhmän keskeisimmät ehdotukset koskevat työntekijän testausta ja hänen terveydentilatietojensa käsittelyä.

Lakiehdotuksen mukaan henkilö- ja soveltuvuusarviointeja tehtäessä työnantajan velvollisuudeksi tulisi varmistaa testimenetelmien luotettavuus, testaajien asiantuntemus ja testitulosten virheettömyys.

Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä työntekijää geneettiseen tutkimukseen eikä oikeutta tietää, onko työntekijälle tehty sellainen tutkimus.

Työnantajan oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja perustuisi työntekijän suostumukseen ja laissa rajattuihin kysymyksiin, esimerkiksi sairausajan palkan suorittamiseen ja työstä poissaolo-oikeuden selvittämiseen.

Työnantajalla olisi oikeus käsitellä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja eikä tästä voitaisi poiketa edes työntekijän suostumuksella. Työnantajan olisi pääsääntöisesti kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot häneltä itseltään.

Ehdotettua lakia valvoisivat tietosuojavaltuutetun ohella työsuojeluviranomaiset. Lakiehdotus pyritään viemään eduskuntaan vielä kuluvan kevään aikana.


Testausta ja tarveharkintaa

Geenitesteille lakiesitys sanoo siis yksiselitteisesti ei. Alkoholi- ja huumetestit se sallii, mutta tietyin edellytyksin.

Huume- ja alkoholitestit tulisi analysoida terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja palveluja käyttäen. Sen sijaan työnantaja voi muitta mutkitta itse puhalluttaa juopuneelta vaikuttavan työntekijän.

Pelkkä tarve selvittää työntekijän yleistä luotettavuutta ei kuitenkaan olisi riittävä peruste huumetestin tarpeellisuudelle, ellei kyseessä ole mahdollinen yleisen tai toisten turvallisuuden tai muiden oikeuksien vaarantuminen päihteiden käytön vuoksi.

Alkoholi- ja huumetestiin työnantaja ei voi pakottaa työntekijää, vaan siihen meneminen edellyttää suostumusta. Testeistä kieltäytymisellä ei sinänsä ole seuraamuksia.

Jos työntekijä kuitenkin kieltäytyy menemästä testiin ja työnantajalla on aihetta epäillä, ettei työntekijä pysty hoitamaan töitään asianmukaisesti, irtisanomistoimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä. Virkamies voidaan valtion virkamieslain perusteella testeihin pakottaakin.

Tarpeellisuusvaatimus henkilötiedoissa, joita työnantaja saa työnhakijan osalta käsitellä, jättää tulkinnanvaraa.

Välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisiksi tiedoiksi on lakiesityksessä katsottu mm. työtehtävien suorittamisen, työntekijän valinnan, työolosuhteiden, työ- ja virkaehtosopimusten tiettyjen määräysten toteuttamisen sekä lainsäädännön edellyttämät tiedot.

Esimerkiksi ulkomaankomennuksiin liittyvissä tapauksissa saattaa olla tarpeen tietää perhesuhteista ja lapsista tavallista enemmän vaadittavien järjestelyjen vuoksi.

Perhepäivähoitajan työhön hakevalta saattaa olla tarpeen kysyä, onko tällä kotieläimiä, koska näin saadaan vastaus siihen, voidaanko perheeseen osoittaa hoidettavaksi allergisia lapsia.


Kysy mitä haluat, vastaan mitä haluan

Työnhakutilanteessa tarpeellisuusvaatimus antaa työnhakijalle pelivaraa. Työnhakija voisi jättää vastaamatta kysymykseen, joka ei ole työsuhteen kannalta tarpeellinen.

Tuppisuuksi heittäytyminen saattaisi tietenkin vaarantaa hakijan mahdollisuudet työpaikan saamiseen, mutta tarpeellisuusvaatimus mahdollistaisi kuitenkin sen, että asiattomaan kysymykseen voisi antaa puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen ilman kielteisiä seuraamuksia.

Sähköposti-, Internet- ja muut työntekijöiden tekniseen valvontaan liittyvät kysymykset lakiesitys jättää yhteistoimintaneuvottelun piiriin kuuluviksi asioiksi.

Työryhmä on katsonut, ettei sillä ollut rahkeita tehdä esityksiä asiasta, joka edellyttää tietotekniikan asiantuntemusta ja koskee työelämän ohella oppilaitoksia.

Työryhmä ehdottaakin, että hallitus selvittäisi, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä, ettei työnantajan ja oppilaitosten oikeus puuttua sähköpostiviesteihin teknisenä valvontana vaarantaisi työntekijöiden tai opiskelijoiden luottamuksellisen viestinnän suojaa.

STT-MH
17.3.2000


Kotimaa -sivulle