Tietotekniikkaan liittyvät kysymykset jäivät auki
Lakiehdotus työntekijän yksityisyyden suojasta valmistui
Tuore lakiehdotus yksityisyyden suojasta työelämässä parantaa työntekijän ja -hakijan asemaa ja lopettaa polemiikin työpaikoille tulevista geenitesteistä.
Tällä hetkellä
tietosuoja-alan kuumimpiin kysymyksiin kuuluva
työntekijöiden sähköpostin ja tietoverkon käytön
valvonta ja sen tarkoitus, käyttöönotto ja
menetelmät sysätään lakiehdotuksessa kuitenkin
yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvaksi
asiakokonaisuudeksi.
Hallitusneuvos Raila Kangasperkon johdolla
työskennelleen työryhmän ehdotukset julkistettiin
torstaina Helsingissä. Työministeriön asettamaan
työryhmään kuului edustajia eri ministeriöistä,
työmarkkinajärjestöistä ja tietosuojavaltuutetun
toimistosta.
Työryhmän keskeisimmät ehdotukset koskevat
työntekijän testausta ja hänen
terveydentilatietojensa käsittelyä.
Lakiehdotuksen
mukaan henkilö- ja soveltuvuusarviointeja
tehtäessä työnantajan velvollisuudeksi tulisi
varmistaa testimenetelmien luotettavuus,
testaajien asiantuntemus ja testitulosten
virheettömyys.
Työnantajalla ei ole oikeutta
määrätä työntekijää geneettiseen tutkimukseen
eikä oikeutta tietää, onko työntekijälle tehty
sellainen tutkimus.
Työnantajan oikeus käsitellä työntekijän
terveydentilatietoja perustuisi työntekijän
suostumukseen ja laissa rajattuihin kysymyksiin,
esimerkiksi sairausajan palkan suorittamiseen ja
työstä poissaolo-oikeuden selvittämiseen.
Työnantajalla olisi oikeus käsitellä vain
välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia
tietoja eikä tästä voitaisi poiketa edes
työntekijän suostumuksella. Työnantajan olisi
pääsääntöisesti kerättävä työntekijää koskevat
henkilötiedot häneltä itseltään.
Ehdotettua lakia valvoisivat tietosuojavaltuutetun
ohella työsuojeluviranomaiset. Lakiehdotus
pyritään viemään eduskuntaan vielä kuluvan
kevään aikana.
Testausta ja tarveharkintaa
Geenitesteille lakiesitys sanoo siis
yksiselitteisesti ei. Alkoholi- ja huumetestit se
sallii, mutta tietyin edellytyksin.
Huume- ja
alkoholitestit tulisi analysoida terveydenhuollon
ammattihenkilöitä ja palveluja käyttäen. Sen
sijaan työnantaja voi muitta mutkitta itse
puhalluttaa juopuneelta vaikuttavan työntekijän.
Pelkkä tarve selvittää työntekijän yleistä
luotettavuutta ei kuitenkaan olisi riittävä peruste
huumetestin tarpeellisuudelle, ellei kyseessä ole
mahdollinen yleisen tai toisten turvallisuuden tai
muiden oikeuksien vaarantuminen päihteiden
käytön vuoksi.
Alkoholi- ja huumetestiin työnantaja ei voi
pakottaa työntekijää, vaan siihen meneminen
edellyttää suostumusta. Testeistä kieltäytymisellä
ei sinänsä ole seuraamuksia.
Jos työntekijä
kuitenkin kieltäytyy menemästä testiin ja
työnantajalla on aihetta epäillä, ettei työntekijä
pysty hoitamaan töitään asianmukaisesti,
irtisanomistoimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä.
Virkamies voidaan valtion virkamieslain
perusteella testeihin pakottaakin.
Tarpeellisuusvaatimus henkilötiedoissa, joita
työnantaja saa työnhakijan osalta käsitellä,
jättää tulkinnanvaraa.
Välittömästi työsuhteen
kannalta tarpeellisiksi tiedoiksi on lakiesityksessä
katsottu mm. työtehtävien suorittamisen,
työntekijän valinnan, työolosuhteiden, työ- ja
virkaehtosopimusten tiettyjen määräysten
toteuttamisen sekä lainsäädännön edellyttämät
tiedot.
Esimerkiksi ulkomaankomennuksiin liittyvissä
tapauksissa saattaa olla tarpeen tietää
perhesuhteista ja lapsista tavallista enemmän
vaadittavien järjestelyjen vuoksi.
Perhepäivähoitajan työhön hakevalta saattaa olla
tarpeen kysyä, onko tällä kotieläimiä, koska näin
saadaan vastaus siihen, voidaanko perheeseen
osoittaa hoidettavaksi allergisia lapsia.
Kysy mitä haluat, vastaan mitä haluan
Työnhakutilanteessa tarpeellisuusvaatimus antaa
työnhakijalle pelivaraa. Työnhakija voisi jättää
vastaamatta kysymykseen, joka ei ole työsuhteen
kannalta tarpeellinen.
Tuppisuuksi heittäytyminen
saattaisi tietenkin vaarantaa hakijan
mahdollisuudet työpaikan saamiseen, mutta
tarpeellisuusvaatimus mahdollistaisi kuitenkin
sen, että asiattomaan kysymykseen voisi antaa
puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen ilman
kielteisiä seuraamuksia.
Sähköposti-, Internet- ja muut työntekijöiden
tekniseen valvontaan liittyvät kysymykset
lakiesitys jättää yhteistoimintaneuvottelun piiriin
kuuluviksi asioiksi.
Työryhmä on katsonut, ettei
sillä ollut rahkeita tehdä esityksiä asiasta, joka
edellyttää tietotekniikan asiantuntemusta ja
koskee työelämän ohella oppilaitoksia.
Työryhmä ehdottaakin, että hallitus selvittäisi,
mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä, ettei
työnantajan ja oppilaitosten oikeus puuttua
sähköpostiviesteihin teknisenä valvontana
vaarantaisi työntekijöiden tai opiskelijoiden
luottamuksellisen viestinnän suojaa.
STT-MH
17.3.2000
Kotimaa -sivulle
|