Ammatillinen kuntoutus kannattaisi aloittaa nykyistä varhemmin
Kun työntekijän työkyvyn heikentyessä ryhdytään nopeasti toimenpiteisiin, hänen työkykynsä voidaan paremmin
säilyttää joko kokonaan tai ainakin osittain. Nykyisin kuntoutus alkaa usein liian myöhään - vasta, kun työntekijä on
ollut pitkään sairaslomalla ja ehkä hakee jo eläkettä.Varma-Sammon vuosina 1998-2000 toteuttamassa kuntoutuksen pilottihankkeessa kokeiltiin uutta mallia, jossa kuntoutusselvittely aloitetaan mahdollisimman varhain ja tehokkaasti. Pilottihankkeeseen selvitettiin myös kuntoutustutkimuksen joustavia toteuttamistapoja.
Hankkeeseen osallistui Varma-Sammon lisäksi Helsingissä 12 ja Oulussa 18 yritystä, yliopistolliset keskussairaalat sekä Oulussa lisäksi Rokuan kuntoutuskeskus. Osallistuneissa yrityksissä oli yhteensä noin 3 700 työntekijää.
Pilotteihin ilmoittautui 181 työntekijää, joiden keski-ikä oli 45,5 vuotta. Heille toteutettiin yhteensä 88 perusteellista työkuntotutkimusta ja 40 niin kutsuttua esiselvitystä, joka oli ammatillisen kuntoutusneuvojan tekemä alkuhaastattelu täydennettynä lääkärintutkimuksella. Ilmoittautuneista 52:lle tehtiin pelkkä alkuhaastattelu.
- Piilevää eli ehkä muutaman vuoden kuluessa asianomaisen työkuntoon vaikuttavaa toimenpidetarvetta todettiin noin viidellä prosentilla tutkituista. Annetut suositukset olivat pääosin lääkinnällisiä tai työpaikkaan kohdistuvia ja yli puolet niistä toteutettiin, kertoo asiantuntijalääkäri Mari Antti-Poika.
Työeläkejärjestelmän kustantamia ammatillisen kuntoutuksen tapauksia oli 21. Yleisimmin pilottihankkeeseen osallistuvilla todettiin tuki- ja liikuntaelin-sairauksia, hän jatkaa.
Pilottihankkeen tulokset osoittavat Antti-Pojan mukaan, että varhainen kuntoutustarpeen selvittäminen on mahdollista. Myös vasta uhkaavan työkyvyttömyyden määrittely on mahdollista, vaikkakin vaikeaa.
- Alkamassa olevan tai ehkä vielä piilevän kuntoutustarpeen määrittely on kuitenkin perusedellytys sille, että työkyvyn säilyttämisen edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällaiset toimenpiteet voivat olla lääkinnällisiä tai esimerkiksi työtehtäviin liittyviä, hän sanoo.
Työeläkejärjestelmä on yksi monista kuntoutusta toteuttavista tahoista
Myös työeläkejärjestelmän vastuulle kuuluvat ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat hyötyvät kuntoutustarpeen mahdollisimman varhaisesta toteamisesta.
Ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden varhainen käynnistyminen edellyttää työnantajien valmiutta panostaa yritystensä työoloihin ja toimintansa kehittämiseen sekä toimivaa yhteistyöverkostoa.
Pilottihankkeissa korostuivat ammatillisen kuntoutusneuvojan rooli, käytettävissä olevien tietoverkkojen laajuus ja toimivuus sekä verkostoyhteistyön sujuvuus.
- Saadun kokemuksen mukaan työterveyshuollon ja yritysten yhteistyötä tulisi edelleen kehittää. Erityisen suuri varhaiskuntoutukseen liittyvien palvelujen kehittämisen haaste on niille työnantajille, jotka ovat järjestäneet työntekijöilleen pelkän lakisääteisen työterveyshuollon, Antti-Poika sanoo.
Työeläke-kuntoutus on ammatillista kuntoutusta kuten työkokeilua, kursseja ja koulutusta. Sen tarkoituksena on työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja työ- ja ansiomahdollisuuksien parantaminen.
Työeläkeyhtiön kustantamaa kuntoutusta voi saada sellainen vakuutettu työntekijä tai yrittäjä, jota uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys, jonka työssäolo on vakiintunutta ja joka on jo ansainnut kohtuullisesti työeläkettä.
IA
17.11.2000
