Lapset ovat taitavia vallankäyttäjiä
Päiväkotilapset ovat taitavia neuvottelijoita ja vallankäyttäjiä. He tunnistavat eri tilanteisiin liittyviä odotuksia ja sääntöjä, mutta osaavat liittää niihin myös sopimuksenvaraisuutta, sanoo tutkija Anja-Riitta Lehtinen Jyväskylän yliopistosta.Lehtisen yhteiskuntatieteellistä lapsuustutkimusta edustava sosiologian väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa viime lauantaina.
Lehtinen havainnoi vuoden ajan 5-7-vuotiaiden lasten toimintaa päiväkodin eri tilanteissa.
- Vanhemmat eivät tavallisesti tiedä paljonkaan siitä, mitä lasten kesken päiväkodissa tapahtuu. Monet olettavat että lapsella on siellä hyvin helppoa, kun on paljon kavereita ja mukavaa tekemistä. Mutta aina ei ole helppoa solmia suhteita kavereihin, vaan lapsen arki on jatkuvaa neuvottelua ja taisteluakin siitä, kenen kanssa leikitään, kuka otetaan mukaan ja kuka jätetään ulkopuolelle, Lehtinen kuvaa.
Tutkijan mielestä vanhempien kannattaa kysellä päivän tapahtumista ja siitä, kenen kanssa lapsi on päiväkodissa leikkinyt.
- Yleensä vanhemmat ovatkin hyvin kiinnostuneita siitä, miten heidän oma lapsensa päiväkodissa pärjää, hän sanoo.
Lehtinen neuvoo vanhempia tukemaan lastaan ja kannustamaan tätä olemaan oma itsensä. Omaan arvoonsa luottava lapsi tulee paremmin toimeen ryhmässä, ja osaa myös taitavasti vetäytyä tilanteista.
- Lapset ovat taitavaia selviytyjiä, mikä ei silti merkitse, että tämä selviytyminen aina olisi myönteistä. Arjen tilanteet ovat tärkeitä lapsen identiteetin rakentumiselle, hän korostaa.
Myös lapsille kertyy sosiaalista pääomaa
Tutkija huomasi lapsia seuratessaan, että joidenkin lasten seuraan hakeudutaan mielellään, kun toiset saattavat jäädä vähemmälle huomiolle tai heitä syrjitään. Lapsen ryhmässä nauttima suosio ja luottamus ovat sosiaalista pääomaa, jota lapset osaavat käyttää hyväkseen sekä yksilötasolla että ryhmässä.
Lehtinen kysyykin, miten päiväkodissa edistetään sosiaalisen pääoman syntymistä kasvatustyön voimavarana. Myös kotona lapset voivat kartuttaa sosiaalisia taitojaan, etenkin jos perheessä on useampia melko samanikäisiä lapsia.
Sosiaalinen kokemus neuvottelutilanteista samanikäisten kanssa luo pohjaa lapsen sosiaalisten kykyjen kehitykselle, Lehtinen sanoo.
Lasten vallankäyttö ilmenee päiväkodissa eri tavoin. Se voi merkitä ikäviä asioita kuten alistamista, kiusaamista ja manipulointia, mutta näitä ei Lehtisen mukaan juurikaan esiinny aikuisten ohjaamissa tilanteissa.
Vapaissa toimintatuokioissakin aikuisten tulisi pysyä kuulolla ja puuttua asiaan aina, jos kielteistä vallankäyttöä ilmenee.
- Mutta ei suinkaan kaiken aikaa kaivata aikuisten valvontaa. Usein lasten valta on kuitenkin ihan rakentavaa tilanteiden hallintaa, Lehtinen muistuttaa.
Lapsen kokemus tärkeää tässä ja nyt
Lehtinen hakee nykyistä laajempaa tunnustusta lasten omien kokemusten merkitykselle. Liian usein lapsilähtöisyys nähdään jonakin, mikä aikuisen mielestä on lapsen parhaaksi.
- Kysymys ei myöskään ole vain lasten taitojen kehittämisestä ja tämän yksilöllisyyden huomioon ottamisesta kasvatustyön perustana. Lapsen oma kokemus on tärkeää juuri tässä ja nyt, hän sanoo.
Lehtisen mielestä lasten hyväksyminen tiedon tuottajiksi on avannut aikuisten näkökulman rinnalle uusia näköaloja, joiden soisi saavan sijaa esimerkiksi nykyisessä keskustelussa lasten esiopetuksesta.
- Ei puheella lasten äänen kuulemisesta haluta murentaa kasvatusta tai ajaa jotakin anarkistista lasten valtaa, vaan korostaa aikuisten vastuuta lasten arjesta. Aikuiset ja asiantuntijat ovat lapsen inhimillisten, kulttuuristen ja sosiaalisten pääomien luojia, Lehtinen painottaa.
STT-IA
17.11.2000
