Ajan suunnassa lyhyesti
Valkosipulin syöminen torjuu punkkeja
Muutama raaka valkosipulinkynsi aamiaisleivälle ja punkit eivät kaveeraa kanssasi. Vanha myytti valkosipulin torjuvasta tehosta pitääkin paikkansa ainakin valkosipulikapseleiden muodossa.
Valkosipulikapseleiden syöminen ehkäisee punkkien puremia, osoittaa Lundin yliopistossa, Ruotsissa tehty tutkimus. Tutkijat todistivat vanhan myytin syöttämällä 100 asevelvolliselle rannikkojääkärille valkosipuli- ja lumekapseleita 20 viikon ajan vuonna 1998.
Kolmannes valkosipulikapseleita syöneistä varusmiehistä säästyi kokonaan punkin puremilta. Loputkin saivat kolmanneksen vähemmän puremia kuin lumekapseleita syöneet toverinsa. Vaikutus on samaa luokkaa kuin hyttyskarkotteiden teho hyttysiin.
Kaikki varusmiehet söivät neljä kapselia päivässä. Puolet joukosta sai kapseleita, jotka sisälsivät noin kahta valkosipulin kynttä vastaavan määrän valkosipulia.
Eri kapseleita saaneet ryhmät vaihdettiin keskenään kokeen puolivälissä, jotta nähtiin, ettei vaikutus johdu henkilökohtaisista ominaisuuksista. Tutkijoiden mukaan ihmisten välillä oli myös eroja, mutta tulos oli silti tilastotieteellisesti merkittävä.
Tietyillä alueilla punkin puremasta voi saada hankalan sairauden, borrelioosin. Tautiin kehitetään parasta aikaa myös rokotetta. Silloin punkin puremat olisivat enää vain ikäviä, eivät terveysriski.
Luostarinmäen käsityöläismuseossa mietitään uusien vanhan taitajien kouluttamista
Samalla kun Turun Luostarinmäen käsityöläismuseossa ollaan valmiina perinteisiin käsityötaidon päiviin, mietitään museossa miten vanhat käsityötaidot saataisiin säilymään ja siirtymään sukupolvelta toiselle. Yhdeksi keinoksi on kaavailtu käsityöläisten kouluttamista oppipoika-mestari menetelmällä.
- Olemme hakemassa rahoitusta hankkeelle, jolla voisimme ohjata nykyisten mestareiden oppiin käsityötaidon perusteita jo osaavia nuoria. Muun opin ohessa heille annettaisiin yrittäjäkoulutusta, kertoi Turun maakuntamuseon museotoimenjohtaja Juhani Kostet.
Yrittäjäkoulutus olisi nuorille taitajille tarpeen siksi, että Luostarinmäki pystyisi työllistämään heitä vain lyhyiksi ajoiksi kerrallaan. Neuvotteluja koulutuksen järjestämisestä on jo käyty Turun seudun ammattioppilaitosten kanssa.
Museon koulutuskaavailujen taustalla on huoli osaajien loppumisesta, mutta ainakin vielä Luostarinmäen käsityötaidon päiville on löydetty yli 30:n eri käsityöläisammatin taitajia.
Lauantaina alkavilla päivillä Luostarinmäen verstaissa ahertavat muun muassa pikanellinkehrääjä, viulunrakentaja, täkintikkaaja, nyörinpunoja, keltavaluri, kirjanpainaja ja tykkimyssyntekijä.
Yksi on kuitenkin joukosta poissa.
- Kammantekijä näyttää olevan kadonnut laji, pahoitteli
museotutkija Sonja Hagelstam.
Käsityötaidon päiviä on vietetty Luostarinmäen käsityöläismuseossa vuodesta 1943 lähtien. Nyt alkavat päivät kestävät aina elokuun 28. päivään saakka.
Liukenevista kiinnitysaineista hyviä kokemuksia käsikirurgiassa
Elimistöön itsestään liukenevista kiinnitysaineista on hyviä kokemuksia käsikirurgiassa. Dosentti Esa K. Partion mukaan aineet sopivat myös isompiin leikkauksiin.
- Liukenevat kiinnitysaineet toimivat nilkkamurtumienkin leikkauksissa. Niitä on käytetty myös vaativissa lonkka- ja lantiomurtumien operaatioissa, Partio sanoi torstaina Kuopiossa kansainvälisen käsikirurgikongressin tiedotustilaisuudessa.
Käsikirurgi Heikki Jaroman mukaan liukenevia kiinnitysmateriaaleja käyttämällä säästetään, vaikka ne ovat kalliimpia kuin metalliset levyt ja ruuvit.
- Esimerkiksi ruuvit pitää poistaa uudessa leikkauksessa, jota ei tarvita liukenevia aineita käytettäessä. Liukenevaa materiaalia voidaan myös työstää leikkauksessa, Jaroma totesi.
Käsikirurgia on suppea kirurgian erikoisala, jonka piiriin kuuluvat kaikki yläraajan sairaudet, vammat, synnynnäiset epämuodostumat ja alaraajan hermovammat. Se ollut Suomessa erillisenä kirurgian alana vuodesta 1982.
Pohjoismaissa käsikirurgian erikoistumiskoulutusta järjestetään ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. Euroopassa käsikirurgeja koulutetaan viidessä maassa.
Kuopiossa torstaina alkaneeseen kansainväliseen käsikirurgikongressiin osallistuu runsaat sata kirurgia noin kahdestakymmenestä maasta. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi. Suomi järjestää sen kahdeksan vuoden välein.
Lapin kultahistoriasta opaskirjanen
Lapin kultahistorian merkittävimmistä kohteista on ilmestynyt opaskirjanen. Siinä esitellään viitisenkymmentä nähtävyyttä Tankavaarasta, Laanilasta, Ivalojoen alueelta, Lemmenjoelta ja Tenolta.
Kirjasen on tuottanut Kultaryntäys 2000 -projekti, jossa ovat mukana Tankakulta Tankavaarasta, LuontoLoma Saarijärveltä, Hotelli Kultahovi Inarista, Ahkun Tupa Lemmenjoelta sekä Kultamuseo Tankavaarasta.
Opaskirjastaon saatavissa projektikohteissa. Sen ovat kirjoittaneet Seppo J. Partanen ja Kauko Launonen.
Kolmas rintasyöpägeeni löytymässä
Suomalaiset, islantilaiset ja ruotsalaiset tutkijat ovat päässeet kolmannen rintasyövälle altistavan geenin jäljille. Uuden geenin tarkkaa sijaintipaikkaa etsitään kromosomin 13 pitkästä käsivarresta.
Kaikista rintasyövistä 5-10 prosentin on arvioitu olevan perinnöllisiä. Aiemmin uskottiin, että peräti 90 prosenttia näistä perinnöllisistä rintasyövistä olisi kahden aiemmin tunnetun rintasyövälle altistavan geenin BRCA1:n tai BRCA2:n aiheuttamia. Nykyisin näiden geenien osuuden arvellaan kuitenkin olevan huomattavasti vähäisempi.
Nyt tutkijat uskovat tämän uuden geenin saattavan selittää ainakin pohjoismaissa jopa kolmanneksen niistä perinnöllisistä rintasyövistä, jotka eivät aiheudu aiemmin löydettyjen rintasyöpägeenien virheistä.
Geenin jäljille päässeet tutkijat ovat työskennelleet yhteistyössä yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen Human Genome Research Instituten kanssa. Projektin vastuuhenkilönä Yhdysvalloissa toimineen professori Olli Kallioniemen mukaan tulosten varmentamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia ennen kuin havaintoa voidaan käytännössä hyödyntää.
Uuden rintasyvälle altistavan geenin tarkkaa paikantamista helpottaa se, että nyt tutkijoilla on käytettävissään ihmisen perimän kartoituksen vastavalmistuneet tulokset.
Perinnölliselle rintasyövälle altistavia geenejä uskotaan löytyvän vielä useampiakin. Niiden yleisyys voi vaihdella eri väestöissä.
Tiistaina tieteellisessä Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkistetussa tutkimuksessa oli mukana 334 naista 77 rintasyöpäperheestä Suomesta, Ruotsista ja Islannista.
Koonnut: IA
18.8.2000
