Kuntien elintarvikevalvonta puutteellista
Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen ja Elintarvikeviraston tekemän arvioinnin mukaan liki 80 prosentilla Suomen 269 kunnasta ja kuntayhtymästä on vajausta elintarvikevalvonnassa.
Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (EELA) ja Elintarvikevirasto (EV) ovat arvioineet yhdessä kuntien vastuulla olevan elintarvikevalvonnan riittävyyttä vuoden 1998 valvontatietojen perusteella.
Arvioinnissa laskettiin kuntakohtaisesti elintarvikevalvontaa kuvaavia tunnuslukuja mm. valvontakohteiden tarkastuksista, viranomaisnäytteistä ja elintarvikevalvontaan käytetystä ja tarvittavasta työajasta.
Työryhmä päätyi mittaamaan
elintarvikevalvonnan riittävyyttä
suhdeluvulla, joka saatiin jakamalla
elintarvikevalvontaan käytetty
työpanos henkilötyöpäivinä
valvonnan laskennallisella
vähimmäistarpeella.
Suhdeluku
laskettiin valvontakohteiden mukaan
kuntakohtaisesti. Sen arvoksi tuli
yksi, jos kunta oli vuonna 1998
ilmoittanut käyttäneensä valvontaan
aikaa vähimmäistarpeen verran.
Suomen 269
Kunnasta ja kuntayhtymästä 59:ssä
(22 %) elintarvikevalvonnan
työpanos ylsi vähimmäistarpeeseen.
Vajausta oli 210 kunnassa tai kuntayhtymässä
(78 %). 73 kunnassa tai kuntayhtymässä (27 %
kaikista kunnista)
elintarvikevalvontaan oli käytetty
työpanosta alle puolet lasketusta
vähimmäistarpeesta.
Näiden kuntien
kunnanhallituksille EELA ja EV
ovat lähettäneet selvityspyynnön,
johon tulee vastata 31.10.2000
mennessä.
Pakollisiakin tarkastuksia laiminlyöty
Työpanostarpeeksi koko maan
tasolla arvioitiin 366
henkilötyövuotta. Siitä puuttuu
arvion mukaan 108
henkilötyövuotta, mikä on 27 prosenttia
koko maan valvontatarpeesta.
Vuosittain lainsäädännön mukaan
pakollisesti vähintään kerran
tarkastettavista kohteista oli
tarkastettu vain 74 prosenttia.
Voimavarojen puutteesta kertoo
myös näytteenottotilasto.
Kuntia tai kuntayhtymiä, joissa ei ollut otettu
yhtään viranomaisnäytettä, oli 45. Tässä ryhmässä oli myös isoja
kuntia.
Laboratorioiden
lakkauttamisen myötä matkat niihin
ovat pidentyneet, jolloin
valvontatutkimuksia pidetään liian
vaivalloisina ja kalliina.
Viranomaisnäytteenotto ja
-tutkimukset ovat kuitenkin
tarkastusten ohella keskeisiä
välineitä valvonnassa.
Euroopan unionin sisämarkkinoilla
elintarvikkeiden tulisi voida liikkua
vapaasti maasta toiseen kuluttajan
terveyttä ja taloutta vaarantamatta.
Jäsenyys on siten lisännyt kuntien
valvontaviranomaisten työmäärää ja
vastuuta. Samanaikaisesti
elintarvikevalvonnan työpanosta
kunnissa on kuitenkin vähennetty.
Tilanne on erityisen vaikea monissa
pienissä kunnissa, joissa
elintarvikevalvontahenkilöstö joutuu
jakamaan työpanoksensa useiden
muiden ympäristöterveydenhuollon
tehtävien kanssa.
Ennaltaehkäisevän
elintarvikevalvonnan tärkeydestä
kertoo se, että valvonnan
painopistettä on haluttu siirtää
yritysten omavalvonnan suuntaan.
Lakisääteisen omavalvonnan
toteutumisaste oli vuonna 1998
keskimäärin vain 74 prosenttia. Kuntien
pitäisi siten edelleen lisätä
voimavarojaan myös yritysten
neuvontaan, jotta omavalvonta
saataisiin toimivaksi.
Arvioinnin mukaan kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat
eivät ole elintarvikkeita koskevien
lakien suhteen tasavertaisessa
asemassa kautta maan.
- Valvonnan
työpanoksen jatkuva väheneminen ja
laiminlyönnit saattavatkin johtaa
elintarvikkeista peräisin olevien
vakavien terveysvaarojen
lisääntymiseen koko maassa.
Tuolloin myös elintarvikkeiden
vienti ulkomaille voi kärsiä, EELA ja EV huomauttavat.
EELA ja Elintarvikevirasto antavat
tässä vaiheessa heikoimmin
valvontansa tilastojen mukaan
hoitaneille kunnille mahdollisuuden
selvittää nyt heti, mihin
toimenpiteisiin kunta tai kuntayhtymä aikoo
ryhtyä elintarvikevalvonnan
velvoitteiden täyttämiseksi.
Kuntien
valvonnassa käytännön
päätöstenteko saattaa tosin siirtyä
kunnallisvaalien jälkeen valittaville
uusille luottamuselimille.
Suomen
ensi vuonna aloittava uusi
Elintarvikevirasto jatkanee
kuitenkin tehostetusti nyt aloitettua
seurantaa.
IA
18.8.2000
Kotimaa -sivulle
|