Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







IVY:n rapautumisen merkit ilmassa



Itsenäisten valtioiden liiton johtajat kokoontuvat viikonloppuna huippukokoukseen Jaltalle pohtimaan jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön luonnetta ja tulevaisuutta.


Viikonlopun odotukset eivät ole kuitenkaan korkealla. Odotettavissa on pikemminkin erimielisyyksien, terrorismin, alueellisten konfliktien sekä velkaongelmien sävyttämä viikonloppu.

Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY) perustettiin Neuvostoliiton raunioille viime vuosikymmenellä. Järjestön tavoitteeksi otettiin taloudellisen integraation edistäminen entisten sosialististen neuvostotasavaltojen välillä.

Esikuvaksi valittiin Euroopan unioni ja sen kokemukset taloudellisen ja poliittisen integraation edistäjänä Länsi-Euroopassa. Perimmäisenä motiivina oli kuitenkin entisen keskusvallan Venäjän yritys pitää entiset osansa edes jossain määrin kiinni äiti-Venäjässä.

Yhteisö muodostui kuitenkin toisenlaiseksi, kuin mitä Boris Jeltsin ja muu Venäjän poliittinen eliitti siltä odotti. Se ei ole juurikaan kyennyt edistämään valtioiden välistä taloudellista yhdentymistä.

Yhteisön historialle on pikemminkin ollut luonteenomaista katkerat riidat jäsenvaltioiden välillä sekä syvenevän taloudellisen kurimuksen kierre, jota nyttemmin on osittain onnistuttu kääntämään aikaisempaa myönteisemmälle tolalle.

Erityisesti Venäjän taloudellinen tilanne on alkanut toipua vuoden 1998 taloudellisen romahduksen aiheuttamasta katastrofista. Raakaöljyn kohonneet maailman markkinahinnat ovat edistäneet Venäjän talouden kehitystä myönteisempään suuntaan.


Eri suuntiin vetävät valtionpäämiehet

Syvenevän taloudellisen ja poliittisen integraation tavoitteesta pitää enää kiinni oikeastaan vain Valko-Venäjän presidentti Aleksander Lukashenko. Hänen tavoitteenaan on luoda tiivis poliittinen unioni Venäjän ja Valko-Venäjän välille, joka ajan mittaan johtaa kahden valtion yhdistymiseen.

Syitä Lukashenkon tavoitteella on useita. Itsenäistyminen ei tuonut Valko-Venäjälle merkittävää lisäarvoa. Maa ei ole kyennyt uudistamaan poliittisia rakenteitaan eikä myöskään luomaan toimivan ja vakaan markkinatalouden perusrakenteita.

Lukashenkolla on pelissä mukana lisäksi omat henkilökohtaiset valtapyyteensä. Pienen Valko-Venäjän presidenttiys ei riitä tyydyttämään hänen hyvin kehittynyttä ja tavoitteellista pyrkimystä henkilökohtaisen valta-aseman vahvistamiseen.

Lisäksi etninen läheisyys keskusvalta Venäjään on omiaan ruokkimaan isovenäläistä mielialaa Valko-Venäjän venäläisperäisesssä väestössä.

Lukashenko on kuta kuinkin ainoa Itsenäisten valtioiden liiton johtajista, joka pitää yhä kiinni tiivistyvän liiton tavoitteestaan Venäjän kanssa. Hän on asiassaan paavillisempi kuin paavi itse. Valko-Venäjä on toistuvasti moittinut Venäjän federaatiota hitaasta etenemisestä valtioliiton syventämisessä.

Muiden maiden suhtautuminen yhteistyön tiivistämiseen on huomattavasti monitahoisempi ja kompleksisempi. Yhteisen sävelen löytäminen on useimmille vaikeaa.


Riitelevät liittolaiset

Azerbaidzan ja Armenia eivät ole vieläkään päässeet sopimukseen maiden välejä vuosikymmenen ajan hiertäneessä Vuoristo-Karabahin alueen hallintaa koskevassa kiistassaan.

Azerbaidzanin alueella sijaitsevaa vuoristoaluetta hallinnassaan pitävät etniseltä alkuperältään armenialaiset kristityt eivät ole valmiita luovuttamaan alueen suvereenia hallintaa islamilaisille azereille. Kahden maan johtajien on kuitenkin tarkoitus päästä viikonlopun aikana rakentavaan keskusteluyhteyteen asiassa.

Uzbekistanin, Kirgisian ja Tadzhikistanin ongelmana on taasen kasvava islamilainen kapinaliike valtioiden yhteisen rajan tuntumassa. Uzbekistanin Islam Karimov ja Kirgisian Askar Akajev ovatkin jo ilmoittaneet jättävänsä huippukokouksen väliin kotimaissaan vellovan kriisin takia.

Moldovan ja Georgian johtajat sitä vastoin kärsivät alueillaan jo vuosikymmenen jatkuneesta separatistisesta liikehdinnästä, jota rauhoittamassa ovat venäläiset joukot olleet jo vuosikausia.

Molempien maiden presidentit ovatkin ottaneet tavoitteekseen neuvottelut Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa tilanteen helpottamiseksi.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Itsenäisten valtioiden yhteisön jäsenvaltioiden yhteistyön tiellä olevat esteet ovat merkittävästi suuremmat, kuin mitä yhteistyön syvenemisestä saatavissa olevat lyhyen ja keskipitkän tähtäimen edut voivat parhaimmillaankaan tarjota.

Kehityskaaressa on ennemminkin nähtävissä yhteistyön rapautuminen ja jo vuosikymmen sitten alkaneen hajoamisprosessin viimeiset vaiheet.

PETRI SUTINEN
18.8.2000


Ulkomaat -sivulle