Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Aktiivista sosiaalipolitiikkaa: Pitkäaikaistyöttömät palkattomaan työhön



Aktiivista sosiaalipolitiikkaa hahmotellut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ohjaisi kaikkein vaikeimmin työllistettävät pitkäaikaistyöttömät puoleksi vuodeksi palkattomaan, kuntouttavaan työhön.


Tästä kuntouttavasta työllistämisestä kieltäytyminen voisi johtaa toimeentulotuen alentamiseen tai työmarkkinatuen menettämiseen.

Palkatonta työtä pitäisi tehdä vähintään yksi päivä viikossa, ja työpäivältä maksettaisiin 30 markan kannustusraha.

Pitkäaikaistyöttömän aktivointiin ryhdyttäisiin sitten, kun työmarkkinatukea on maksettu kolmen vuoden aikana 500 päivältä tai toimeentulotukea 13 kuukauden aikana vähintään 12 kuukauden ajan.

Aktivointisuunnitelma tehtäisiin myös työttömälle, joka on saanut työttömyyspäivärahakauden päätyttyä työmarkkinatukea 180 päivää.


Kuntouskokeiluja sekä nuorille että iäkkäille

Työryhmä ehdottaa myös kahta kolmivuotista kuntoutuskokeilua, joista toinen tarjoaisi varhaiskuntoutusta selvästi syrjäytymässä oleville 15-17-vuotiaille nuorille.

Selvitysten mukaan näillä nuorilla on usein mielenterveys- tai päihdeongelmia ja vakavia oppimisvaikeuksia. Toisessa kokeilussa tarjottaisiin ammatillista kuntoutusta yli 45-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille, joiden työkyky on selvästi alentunut.

Kuntouttavaan työllistämiseen esitetään 455 miljoonaa markkaa vuodessa ja kokeiluihin 40 miljoonaa markkaa. Työryhmä esittää myös sosiaalitoimistojen ja työvoimahallinnon henkilöstön vahvistamista ja toiminnan tehostamista.

Työryhmä on mm. arvioinut, että kunnissa tarvitaan 300 uutta sosiaalityön virkaa.


Lakiesitys pyritään sorvaamaan kevääksi

Työryhmän ehdotuksista, joihin liittyi viisi eriävää mielipidettä, virisi jo ennen mietinnön luovutusta keskustelua rinnakkaisista työmarkkinoista, vastikkeellisesta sosiaaliturvasta ja työttömien itsemääräämisoikeudesta.

Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä myöntää, että laajempi keskustelu on vielä tarpeen, koska yksimielisyyttä ei ole löytynyt vielä edes ministeriön sisällä.

Muistion perjantaina vastaanottanut sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) pyrkii kuitenkin saamaan lakiehdotuksen hallitusohjelman mukaisesti aikaan vielä tänä keväänä. Perhon mukaan nyt keskustellaan yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Hän kuitenkin pelkää, että pelkistetyt ja nopeat kannanotot saattavat pilata keskustelun ja hyvän kokonaisesityksen.

Pitkäaikaistyöttömien pääsy suoraan avoimille työmarkkinoille on Perhon mukaan lähes olematonta, joten tällaisen uuden polun luominen on tärkeää.

Valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimeksen (vas.) mielestä ehdotukset vaativat vielä tuntuvaa jatkovalmistelua ja laajempaa yhteisymmärrystä.

Hän myöntää, että osa pitkäaikaistyöttömistä voi tarvita räätälöityä, kuntouttavaa työtoimintaa ilman työsuhdettakin, mutta silloin sen on myös avattava mahdollisuus tavallisille työmarkkinoille.


Arviot kohderyhmän koosta vaihtelevat

Välimäen mukaan kellään ei ole oikein tarkkaa tietoa pitkäaikaistyöttömien todellisesta tilanteesta, joten heidän asemaansa on vaikea asettua. Myös arviot siitä, kuinka suurta ihmismäärää kuntouttava työllistäminen koskisi, vaihtelevat.

Työryhmä on arvioinut kohderyhmäksi enintään 70 000 työtöntä. Vuoden aikana työllistämisen kohteena voisi olla noin 60 000 henkeä, jotka tekisivät yli viisi miljoonaa päivää palkatonta työtä.

Siimes arvioi, että kohderyhmään kuuluvia työttömiä on noin 20 000-30 000 ja tämän arvion takana on myös eriävän mielipiteen jättänyt apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä.


Rangaistukset eivät oikea keino

Ehdotuksia myös vastustetaan monista eri syistä. Palkansaajajärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että rangaistukset eivät ole oikea keino pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.

Kuntouttavaa työllistämistä ei saa toteuttaa siten, että uhataan toimeentulotuen alentamisella tai työmarkkinatuen menettämisellä.

SAK ja STTK epäilevät, että käytännössä palkattoman kuntouttavan työllistämisen piiriin tulisi myös suuri joukko työttömiä, joiden ainoa ongelma on työn puute. Tämä johtaisi rinnakkaisten, palkattomaan työhön perustuvien työmarkkinoiden syntymiseen.


Työllistämistuki vastikkeelliseksi

Työnantajapuolella työryhmän ehdotukset herättävä enemmän vastakaikua, mutta heilläkin on tarjottavanaan myös mielestään parempia vaihtoehtoja.

Sekä Teollisuus ja Työnantajat (TT) että Palvelutyönantajat katsovat, että kuntouttavaan työllistämiseen pitäisi ryhtyä ripeämmin, eikä odottaa sitä, että työttömyys on ehtinyt jatkua jo kaksi vuotta.

Palvelutyönantajien mielestä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistäisi parhaiten välillisten työvoimakustannusten alentaminen ja arvonlisäverotuksen muuttaminen suosimaan työvoimavaltaisia aloja.

TT uskoo, että työllistymistä avoimille työmarkkinoille voitaisi parantaa tekemällä työllistämistuki työnantajalle vastikkeelliseksi. Työnantajan pitäisi tuen ehtona sitoutua järjestämään tukijakson aikana koulutusta ja kuntoutusta.


Kuntouttava työllistäminen kuntien velvollisuudeksi

Kuntaliitto ei hyväksy työryhmän ehdotusta siitä syystä, että se siirtäisi vastuun kaikkein vaikeimmin työllistettävistä kuntien sosiaalitoimelle.

Kuntaliitto pelkää myös kustannusten kaatuvan pääosin kuntien maksettavaksi, sillä työryhmän esittämä kustannusarvio on liiton mielestä alimitoitettu.

Kuntaliitto myöntää kuitenkin, että syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen vaatii nykyistä tehokkaampia toimia ja myös muita, kuin työsuhteeseen perustuvia ratkaisuja.

STT-IA
19.2.2000


Politiikka -sivulle