Aktiivista sosiaalipolitiikkaa: Pitkäaikaistyöttömät palkattomaan työhön
Aktiivista sosiaalipolitiikkaa hahmotellut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ohjaisi kaikkein vaikeimmin työllistettävät pitkäaikaistyöttömät puoleksi vuodeksi palkattomaan, kuntouttavaan työhön.
Tästä kuntouttavasta
työllistämisestä kieltäytyminen voisi johtaa toimeentulotuen
alentamiseen tai työmarkkinatuen menettämiseen.
Palkatonta työtä pitäisi tehdä vähintään yksi päivä viikossa, ja
työpäivältä maksettaisiin 30 markan kannustusraha.
Pitkäaikaistyöttömän aktivointiin ryhdyttäisiin sitten, kun
työmarkkinatukea on maksettu kolmen vuoden aikana 500
päivältä tai toimeentulotukea 13 kuukauden aikana vähintään
12 kuukauden ajan.
Aktivointisuunnitelma tehtäisiin myös
työttömälle, joka on saanut työttömyyspäivärahakauden
päätyttyä työmarkkinatukea 180 päivää.
Kuntouskokeiluja sekä
nuorille että iäkkäille
Työryhmä ehdottaa myös kahta kolmivuotista
kuntoutuskokeilua, joista toinen tarjoaisi varhaiskuntoutusta
selvästi syrjäytymässä oleville 15-17-vuotiaille nuorille.
Selvitysten mukaan näillä nuorilla on usein mielenterveys- tai
päihdeongelmia ja vakavia oppimisvaikeuksia.
Toisessa kokeilussa tarjottaisiin ammatillista kuntoutusta yli
45-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille, joiden työkyky on selvästi
alentunut.
Kuntouttavaan työllistämiseen esitetään 455 miljoonaa
markkaa vuodessa ja kokeiluihin 40 miljoonaa markkaa.
Työryhmä esittää myös sosiaalitoimistojen ja työvoimahallinnon
henkilöstön vahvistamista ja toiminnan tehostamista.
Työryhmä on mm. arvioinut, että kunnissa tarvitaan 300 uutta
sosiaalityön virkaa.
Lakiesitys pyritään sorvaamaan kevääksi
Työryhmän ehdotuksista, joihin liittyi viisi eriävää mielipidettä,
virisi jo ennen mietinnön luovutusta keskustelua rinnakkaisista
työmarkkinoista, vastikkeellisesta sosiaaliturvasta ja
työttömien itsemääräämisoikeudesta.
Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Kari Välimäki sosiaali- ja
terveysministeriöstä myöntää, että laajempi keskustelu on
vielä tarpeen, koska yksimielisyyttä ei ole löytynyt vielä edes
ministeriön sisällä.
Muistion perjantaina vastaanottanut sosiaali- ja
terveysministeri Maija Perho (kok.) pyrkii kuitenkin saamaan
lakiehdotuksen hallitusohjelman mukaisesti aikaan vielä tänä
keväänä.
Perhon mukaan nyt keskustellaan yksilön oikeuksista ja
velvollisuuksista. Hän kuitenkin pelkää, että pelkistetyt ja
nopeat kannanotot saattavat pilata keskustelun ja hyvän
kokonaisesityksen.
Pitkäaikaistyöttömien pääsy suoraan avoimille työmarkkinoille
on Perhon mukaan lähes olematonta, joten tällaisen uuden
polun luominen on tärkeää.
Valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimeksen (vas.) mielestä
ehdotukset vaativat vielä tuntuvaa jatkovalmistelua ja
laajempaa yhteisymmärrystä.
Hän myöntää, että osa
pitkäaikaistyöttömistä voi tarvita räätälöityä, kuntouttavaa
työtoimintaa ilman työsuhdettakin, mutta silloin sen on myös
avattava mahdollisuus tavallisille työmarkkinoille.
Arviot kohderyhmän
koosta vaihtelevat
Välimäen mukaan kellään ei ole oikein tarkkaa tietoa
pitkäaikaistyöttömien todellisesta tilanteesta, joten heidän
asemaansa on vaikea asettua. Myös arviot siitä, kuinka suurta
ihmismäärää kuntouttava työllistäminen koskisi, vaihtelevat.
Työryhmä on arvioinut kohderyhmäksi enintään 70 000
työtöntä. Vuoden aikana työllistämisen kohteena voisi olla noin
60 000 henkeä, jotka tekisivät yli viisi miljoonaa päivää
palkatonta työtä.
Siimes arvioi, että kohderyhmään kuuluvia työttömiä on noin 20
000-30 000 ja tämän arvion takana on myös eriävän
mielipiteen jättänyt apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä
sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Rangaistukset
eivät oikea keino
Ehdotuksia myös vastustetaan monista eri syistä.
Palkansaajajärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että rangaistukset
eivät ole oikea keino pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.
Kuntouttavaa työllistämistä ei saa toteuttaa siten, että
uhataan toimeentulotuen alentamisella tai työmarkkinatuen
menettämisellä.
SAK ja STTK epäilevät, että käytännössä palkattoman
kuntouttavan työllistämisen piiriin tulisi myös suuri joukko
työttömiä, joiden ainoa ongelma on työn puute. Tämä johtaisi
rinnakkaisten, palkattomaan työhön perustuvien
työmarkkinoiden syntymiseen.
Työllistämistuki
vastikkeelliseksi
Työnantajapuolella työryhmän ehdotukset herättävä enemmän
vastakaikua, mutta heilläkin on tarjottavanaan myös
mielestään parempia vaihtoehtoja.
Sekä Teollisuus ja Työnantajat (TT) että Palvelutyönantajat
katsovat, että kuntouttavaan työllistämiseen pitäisi ryhtyä
ripeämmin, eikä odottaa sitä, että työttömyys on ehtinyt
jatkua jo kaksi vuotta.
Palvelutyönantajien mielestä pitkäaikaistyöttömien
työllistymistä edistäisi parhaiten välillisten
työvoimakustannusten alentaminen ja arvonlisäverotuksen
muuttaminen suosimaan työvoimavaltaisia aloja.
TT uskoo, että työllistymistä avoimille työmarkkinoille voitaisi
parantaa tekemällä työllistämistuki työnantajalle
vastikkeelliseksi. Työnantajan pitäisi tuen ehtona sitoutua
järjestämään tukijakson aikana koulutusta ja kuntoutusta.
Kuntouttava työllistäminen
kuntien velvollisuudeksi
Kuntaliitto ei hyväksy työryhmän ehdotusta siitä syystä, että
se siirtäisi vastuun kaikkein vaikeimmin työllistettävistä kuntien
sosiaalitoimelle.
Kuntaliitto pelkää myös kustannusten kaatuvan pääosin
kuntien maksettavaksi, sillä työryhmän esittämä
kustannusarvio on liiton mielestä alimitoitettu.
Kuntaliitto myöntää kuitenkin, että syrjäytymisvaarassa olevien
tukeminen vaatii nykyistä tehokkaampia toimia ja myös muita,
kuin työsuhteeseen perustuvia ratkaisuja.
STT-IA
19.2.2000
Politiikka -sivulle
|