Tiibetin varjohallitsijasta koko maailman sorrettujen puolestapuhujaksi
Dalai-laman kuusi vuosikymmentä
Maailmassa tuskin on dalai-laman lisäksi toista hengellistä johtajaa, jota ihailisivat niin ihmisoikeusaktivistit ja intellektuellit kuin Richard Geren tapaiset Hollywood-tähdet tai Smashing
Pumpkins -yhteen rokkarit.Dalai-laman laajalla kannatuksella on kuitenkin syynsä. Nobel-palkittu johtaja on onnistunut ajoittain kiinnittämään koko maailman huomion entisen kotimaansa nykytilaan ja sitä kautta ihmisoikeuksiin laajemmaltikin.
Dalai-lama syntyi Tenzin Gyatso -nimisenä köyhään perheeseen Koillis-Tiibetissä kesäkuun 6. päivänä vuonna 1935. Kaksivuotiaana pienen Gyatso-pojan elämä muuttui täysin, kun etsintäpartio havaitsi hänet 13. dalai-laman inkarnaatioksi.
Tämän jälkeen uusi lama kuljetettiin Potalan palatsiin Tiibetin pääkaupungissa Lhasassa, missä hänen koulutuksensa alkoi. 14. dalai-lamaksi Tenzin Gyatso kruunattiin 18. helmikuuta 1940.
Seitsenvuotiaana uusi lama osasi jo ulkoa tuhansia pyhiä tekstejä. Mutta kiinnosti nuorukaista toki muukin.
Palatsista tihkuneiden tietojen mukaan hän luki myös amerikkalaisia lehtiä ja oli kiinnostunut elokuvista. Kun Tiibetiin saatiin ensimmäiset autot, lama huristeli niillä salaa ympäri Lhasaa.
Epäonnistunut kansannousu
Vuonna 1950 vain 15-vuotias dalai-lama nousi Tiibetin hallitsijaksi, mutta johtajuus jäi lyhytaikaiseksi. Lokakuussa arviolta 80 000 Kiinan sotilasta marssi maahan.
Kun neuvottelut Kiinan miehityksen lopettamiseksi eivät tuottaneet tulosta, kiinalaisia yritettiin kammeta maasta väkivalloin.
Vuoden 1959 kansannousu kuitenkin epäonnistui, ja dalai-laman henkivartijat kirjaimellisesti sieppasivat hänet palatsistaan toimittaakseen laman rajan yli Intiaan turvaan.
Vuosina 1959-84 dalai-lama yritti yhteensä neljä kertaa ratkaista Tiibetin asemaa lähettämällä neuvottelijoita Kiinaan. Yritykset olivat turhia.
Vuonna 1988 dalai-lama esitteli uuden, viisikohtaisen rauhansuunnitelmansa, jossa Tiibetille ei enää vaadittu täyttä itsenäisyyttä. Suunnitelman mukaan Tiibetistä voisi tulla demokraattinen itsehallintoalue "yhteistyössä Kiinan kansantasavallan kanssa".
Nobel alistettujen puolesta
Dalai-lama ja Tiibetin kysymys nousivat koko maailman tietoisuuteen viimeistään seuraavana vuonna, kun lamalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Saadessaan palkinnon dalai-lama sanoi ottavansa sen vastaan "koko maailman kaikkien alistettujen puolesta".
Monien kansainvälisen politiikan asiantuntijoiden mukaan dalai-laman toiminta on vaikuttanut merkittävästi siihen, että Kiina ei ole pystynyt lakaisemaan Tiibetin kysymystä maton alle.
- Samaan aikaan kun Kiina yrittää yhdenmukaistaa Tiibetin talouden omansa kanssa ja hävittää maan kulttuurin, Tiibetin kysymys nousee maailmalla yhä enemmän esiin, kertoi Tiibetin maanpakolaishallituksen tiedottaja Thubten Samphel uutistoimisto AFP:lle.
- Monet tutkijat sanoivat koko Tiibetin kysymyksen jo hävinneen poliittiselta kartalta, mutta dalai-lama piiskasi kuolleen jakin takaisin henkiin, Samphel jatkoi.
STT-MH
18.2.2000
