Maailmanpankki: Perushyödykkeiden hinnat kääntyvät nousuun
Perushyödykkeiden hinnat nousevat maailmanpankin raaka-ainekatsauksen mukaan tänä vuonna pari vuotta jatkuneen laskun jälkeen.
Muiden perushyödykkeiden kuin energiatuotteiden
hinnat kohoavat katsauksen mukaan keskimäärin
5,6 prosenttia. Raakaöljyn Maailmanpankin
ekonomistit arvioivat olevan tänä vuonna
keskimäärin 10,7 prosenttia kalliimpaa kuin viime
vuonna.
Eniten kallistuvat neljännesvuosittain julkaistavan
Global Commodity Markets -katsauksen mukaan
metallien hinnat. Metallit kallistuvat katsauksen
mukaan keskimäärin 11,7 prosenttia viime vuoden
hinnoista. Maataloustuotteiden hintojen nousuksi
katsauksessa ennakoidaan 4,0 prosenttia.
Aasian kriisin vaikutukset heijastuivat
Maailmanpankin mukaan vielä viime vuonna
useimmille perushyödykemarkkinoille. Muiden kuin
energiatuotteiden hinnat laskivat katsauksen
mukaan keskimäärin 10,9 prosenttia. Edellisenä
vuotena perushyödykkeiden hinnat laskivat 15,7
prosenttia.
Useimpien perushyödykkeiden hintapohja
ohitettiin Maailmanpankin katsauksen mukaan
kuitenkin viime vuonna. Yhtenä syynä kehityksen
kääntymiseen olivat tuotannon leikkaukset
keskeisissä tuottajamaissa. Hintoja nosti myös
kysynnän kasvu, joka vaikutti erityisesti öljyn ja
metallien hintojen nousuun.
Raakaöljyn varastot vähenevät Maailmanpankin
tutkijoiden arvion mukaan koko talven. Öljyn hinta
saattaa alkuvuonna kohota tilapäisesti paljonkin
lisätuotannon puuttuessa. Jossain vaiheessa
OPEC-maat lisäävät tuotantoa ja hinta laskee alle
20 dollarin.
Koko tänä vuonna raakaöljy maksaa
Maailmanpankin ennusteen mukaan keskimäärin
20,00 dollaria, kun keskihinta viime vuonna oli
18,07 dollaria tynnyriltä.
Hinnat nousuun odotettua nopeammin
Maailmantalouden elpyminen ja
perushyödykkeiden hintojen nousu olivat
Maailmanpankin mukaan viime vuoden lopulla
selvästi nopeampia kuin aiemmin ennustettiin.
Heinäkuun hintapohjasta vuoden loppuun muiden
kuin energiahyödykkeiden hintaindeksi kohosi 7,3
prosenttia.
Käänteen kärjessä oli raakaöljy. Öljyn hinta laski
joulukuussa 1998 alimmillaan 10,4 dollariin
tynnyriltä. Viime vuoden joulukuussa hinta nousi
25,1 dollariin tynnyriltä eli korkeimmaksi
yhdeksään vuoteen. Hinnan nousun keskeinen syy
oli OPEC-maiden maaliskuussa päättämä 1,7
miljoonan tynnyrin tuotannonrajoitus.
Metallien ja mineraalien hintaindeksi laski koko
viime vuonna keskimäärin kaksi prosenttia.
Hintapohja ohitettiin kuitenkin jo maaliskuussa ja
sen jälkeen metallien hinnat kohosivat
loppuvuoden aikana 22 prosenttia. Tuotannon
rajoitusten lisäksi hintatasoa vahvisti kysynnän
elpyminen Aasiassa.
Maataloustuotteiden hintojen lasku oli viime
vuonna yksi suhteellisesti suurimmista.
Keskimäärin maataloustuotteiden hinnat laskivat
Maailmanpankin katsauksen mukaan 13,6
prosenttia.
Hintaindeksi kävi alimmillaan
heinäkuussa. Siitä vuoden loppuun hinnat
vahvistuivat noin 5,0 prosenttia. Metalleista
poiketen tuotanto ei laskenut ja varastot pysyivät
korkealla tasolla.
Maailman sokerin tuotanto ja kauppa nousivat
viime vuonna uuteen ennätykseen. Sen
seurauksena sokerin maailmanmarkkinahinta laski
alimmalle tasolleen 13 vuoteen.
Tuotannon
kasvun taustalla on Brasilian nousun johtavaksi
sokerin viejäksi. Kahdessa vuodessa Brasilian
sokerin tuotanto kasvoi 29 prosenttia ja maa
kaksinkertaisti sokerin vientinsä. Brasilian osuus
maailman sokerikaupasta nousi viime vuonna 27
prosenttiin.
Raakaöljyn kulutus 77,3 milj. tynnyriin
Maailman raakaöljyn kulutus nousee
perushyödykekatsauksen mukaan tänä vuonna
77,3 miljoonaan tynnyriin päivässä, kun se viime
vuonna oli 75,5 miljoonaa tynnyriä päivässä.
Viime vuonna öljyvarastoja purettiin 1,5 miljoonaa
tynnyriä päivässä ja tänä vuonna varastot
laskevat 0,9 miljoonaa tynnyriä päivässä,
arvioidaan katsauksessa.
OPEC:n raakaöljyn tuotannon maailmanpankin
tutkijat odottavat nousevan tänä vuonna 31,0
miljoonaan tynnyriin päivässä. Viime vuonna
OPEC-maat tuottivat raakaöljyä 29,4 miljoonaa
tynnyriä päivässä eli 1,4 miljoonaa tynnyriä
vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Tuotanto
supistui koko vuoden ja laski ensimmäisen
neljänneksen 31,3 miljoonasta tynnyristä 28,9
miljoonaan viimeisellä neljänneksellä.
OECD-maiden raakaöljyn tuotanto oli viime
vuonna 21,3 miljoonaa tynnyriä päivässä, entisen
Neuvostoliiton alueen 7,5 miljoonaa tynnyriä ja
muiden tuottajien 15,7 miljoonaa tynnyriä
päivässä. Kaksi kolmasosaa maailman
raakaöljystä eli 47,6 miljoonaa tynnyriä päivässä
kulutettiin viime vuonna OECD-maissa.
Raakaöljyn reaalihinta kallistui viime vuonna noin
40 prosenttia. Juoksevin hinnoin raakaöljyn hinta
kohosi 13,07 dollarista 18,07 dollariin tynnyriltä.
Tämän vuoden keskihinnaksi maailmanpankin
tutkijat ennakoivat 20,00 dollaria. Se vastaa noin
kahdeksan prosentin reaalista hinnan nousua
kiintein hinnoin laskettuna. Vuoden 1990
dollareissa tynnyri kallistuu ennusteen mukaan
17,45 dollarista 18,84 dollariin.
Maailmanpankin ekonomistit ennakoivat
raakaöljyn reaalihinnan laskevan taas alkaneella
vuosikymmenellä. Pankin ennusteen mukaan
raakaöljyn nimellishinta laskee ensi vuonna 18,00
dollariin ja vuonna 2002 keskimäärin 17,50
dollariin.
Vuonna 2005 nimellishinta nousee
ennusteen mukaan 18,00 dollariin ja vuonna 2010
19,00 dollariin tynnyriltä.
Kiintein hinnoin öljyn hinta laskisi viime vuoden
18,84 dollarista 14,06 dollariin vuonna 2010.
Raakaöljyn reaalihinta laskee ennusteen mukaan
tällä vuosikymmenellä siten 25 prosenttia.
STT-MH
18.2.2000
Talous -sivulle
|