Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Maailmanpankki: Perushyödykkeiden hinnat kääntyvät nousuun



Perushyödykkeiden hinnat nousevat maailmanpankin raaka-ainekatsauksen mukaan tänä vuonna pari vuotta jatkuneen laskun jälkeen.


Muiden perushyödykkeiden kuin energiatuotteiden hinnat kohoavat katsauksen mukaan keskimäärin 5,6 prosenttia. Raakaöljyn Maailmanpankin ekonomistit arvioivat olevan tänä vuonna keskimäärin 10,7 prosenttia kalliimpaa kuin viime vuonna.

Eniten kallistuvat neljännesvuosittain julkaistavan Global Commodity Markets -katsauksen mukaan metallien hinnat. Metallit kallistuvat katsauksen mukaan keskimäärin 11,7 prosenttia viime vuoden hinnoista. Maataloustuotteiden hintojen nousuksi katsauksessa ennakoidaan 4,0 prosenttia.

Aasian kriisin vaikutukset heijastuivat Maailmanpankin mukaan vielä viime vuonna useimmille perushyödykemarkkinoille. Muiden kuin energiatuotteiden hinnat laskivat katsauksen mukaan keskimäärin 10,9 prosenttia. Edellisenä vuotena perushyödykkeiden hinnat laskivat 15,7 prosenttia.

Useimpien perushyödykkeiden hintapohja ohitettiin Maailmanpankin katsauksen mukaan kuitenkin viime vuonna. Yhtenä syynä kehityksen kääntymiseen olivat tuotannon leikkaukset keskeisissä tuottajamaissa. Hintoja nosti myös kysynnän kasvu, joka vaikutti erityisesti öljyn ja metallien hintojen nousuun.

Raakaöljyn varastot vähenevät Maailmanpankin tutkijoiden arvion mukaan koko talven. Öljyn hinta saattaa alkuvuonna kohota tilapäisesti paljonkin lisätuotannon puuttuessa. Jossain vaiheessa OPEC-maat lisäävät tuotantoa ja hinta laskee alle 20 dollarin.

Koko tänä vuonna raakaöljy maksaa Maailmanpankin ennusteen mukaan keskimäärin 20,00 dollaria, kun keskihinta viime vuonna oli 18,07 dollaria tynnyriltä.


Hinnat nousuun odotettua nopeammin

Maailmantalouden elpyminen ja perushyödykkeiden hintojen nousu olivat Maailmanpankin mukaan viime vuoden lopulla selvästi nopeampia kuin aiemmin ennustettiin. Heinäkuun hintapohjasta vuoden loppuun muiden kuin energiahyödykkeiden hintaindeksi kohosi 7,3 prosenttia.

Käänteen kärjessä oli raakaöljy. Öljyn hinta laski joulukuussa 1998 alimmillaan 10,4 dollariin tynnyriltä. Viime vuoden joulukuussa hinta nousi 25,1 dollariin tynnyriltä eli korkeimmaksi yhdeksään vuoteen. Hinnan nousun keskeinen syy oli OPEC-maiden maaliskuussa päättämä 1,7 miljoonan tynnyrin tuotannonrajoitus.

Metallien ja mineraalien hintaindeksi laski koko viime vuonna keskimäärin kaksi prosenttia. Hintapohja ohitettiin kuitenkin jo maaliskuussa ja sen jälkeen metallien hinnat kohosivat loppuvuoden aikana 22 prosenttia. Tuotannon rajoitusten lisäksi hintatasoa vahvisti kysynnän elpyminen Aasiassa.

Maataloustuotteiden hintojen lasku oli viime vuonna yksi suhteellisesti suurimmista. Keskimäärin maataloustuotteiden hinnat laskivat Maailmanpankin katsauksen mukaan 13,6 prosenttia.

Hintaindeksi kävi alimmillaan heinäkuussa. Siitä vuoden loppuun hinnat vahvistuivat noin 5,0 prosenttia. Metalleista poiketen tuotanto ei laskenut ja varastot pysyivät korkealla tasolla.

Maailman sokerin tuotanto ja kauppa nousivat viime vuonna uuteen ennätykseen. Sen seurauksena sokerin maailmanmarkkinahinta laski alimmalle tasolleen 13 vuoteen.

Tuotannon kasvun taustalla on Brasilian nousun johtavaksi sokerin viejäksi. Kahdessa vuodessa Brasilian sokerin tuotanto kasvoi 29 prosenttia ja maa kaksinkertaisti sokerin vientinsä. Brasilian osuus maailman sokerikaupasta nousi viime vuonna 27 prosenttiin.


Raakaöljyn kulutus 77,3 milj. tynnyriin

Maailman raakaöljyn kulutus nousee perushyödykekatsauksen mukaan tänä vuonna 77,3 miljoonaan tynnyriin päivässä, kun se viime vuonna oli 75,5 miljoonaa tynnyriä päivässä.

Viime vuonna öljyvarastoja purettiin 1,5 miljoonaa tynnyriä päivässä ja tänä vuonna varastot laskevat 0,9 miljoonaa tynnyriä päivässä, arvioidaan katsauksessa.

OPEC:n raakaöljyn tuotannon maailmanpankin tutkijat odottavat nousevan tänä vuonna 31,0 miljoonaan tynnyriin päivässä. Viime vuonna OPEC-maat tuottivat raakaöljyä 29,4 miljoonaa tynnyriä päivässä eli 1,4 miljoonaa tynnyriä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tuotanto supistui koko vuoden ja laski ensimmäisen neljänneksen 31,3 miljoonasta tynnyristä 28,9 miljoonaan viimeisellä neljänneksellä.

OECD-maiden raakaöljyn tuotanto oli viime vuonna 21,3 miljoonaa tynnyriä päivässä, entisen Neuvostoliiton alueen 7,5 miljoonaa tynnyriä ja muiden tuottajien 15,7 miljoonaa tynnyriä päivässä. Kaksi kolmasosaa maailman raakaöljystä eli 47,6 miljoonaa tynnyriä päivässä kulutettiin viime vuonna OECD-maissa.

Raakaöljyn reaalihinta kallistui viime vuonna noin 40 prosenttia. Juoksevin hinnoin raakaöljyn hinta kohosi 13,07 dollarista 18,07 dollariin tynnyriltä.

Tämän vuoden keskihinnaksi maailmanpankin tutkijat ennakoivat 20,00 dollaria. Se vastaa noin kahdeksan prosentin reaalista hinnan nousua kiintein hinnoin laskettuna. Vuoden 1990 dollareissa tynnyri kallistuu ennusteen mukaan 17,45 dollarista 18,84 dollariin.

Maailmanpankin ekonomistit ennakoivat raakaöljyn reaalihinnan laskevan taas alkaneella vuosikymmenellä. Pankin ennusteen mukaan raakaöljyn nimellishinta laskee ensi vuonna 18,00 dollariin ja vuonna 2002 keskimäärin 17,50 dollariin.

Vuonna 2005 nimellishinta nousee ennusteen mukaan 18,00 dollariin ja vuonna 2010 19,00 dollariin tynnyriltä.

Kiintein hinnoin öljyn hinta laskisi viime vuoden 18,84 dollarista 14,06 dollariin vuonna 2010. Raakaöljyn reaalihinta laskee ennusteen mukaan tällä vuosikymmenellä siten 25 prosenttia.

STT-MH
18.2.2000


Talous -sivulle