Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Keskuskauppakamari selvitytti suomalaisen yrityskulttuurin piirteitä

Yritysten arvot eivät aina sisäisty työntekijöille



Suomalaisyrityksissä kärsitään vakavista sisäisen viestinnän ongelmista, todetaan Keskuskauppakamarin Yrityskulttuuri 2000 -raportissa.


Yrityksissä pohditaan toimintaa ohjaavia arvoja, mutta niiden sisäistäminen käytännön toimiksi tuntuu kohtaavan pulmia, joita tuskin ratkotaan hankkimalla lisää kännyköitä tai naputtelemalla tiuhemmin sähköpostiviestejä. Julistetut arvot voivat jäädä yritysjohdon kuolleiksi seinätauluiksi, jos niitä ei työstetä yhdessä henkilöstön kanssa.

Yritysjohtajien käsityksen mukaan valtaosassa yrityksiä vallitsee avoin tiedonvälitys, niissä käydään säännöllisesti esimies-alaiskeskusteluja ja toteutetaan vapaaehtoisia toimia henkilöstön terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Nämä ovatkin kaikki merkkejä hyvästä yrityskulttuurista.

Työntekijät kuitenkin katsovat yritysjohtoa huomattavasti harvemmin näiden asioiden kuuluvan suomalaisten yritysten kulttuuriin.

Tuoreen raportin mukaan yritysjohtajien ja työntekijöiden käsitykset suomalaisesta yrityskulttuurista poikkeavat joiltakin osin hyvinkin huomattavasti.

Raportin johtopäätösten mukaan kysymyksessä on varsin vakava viestinnällinen ongelma. Yritysjohto saattaa viestittää arvoista ja muista yrityskulttuuriin liittyvistä seikoista kohtuullisen paljon, mutta viesti ei mene toivotulla tavalla perille.

Kehittyneen yrityskulttuurin ominaisuuksia ovat mm. organisaation avoimuus, pitkälle kehittynyt yhteistyö, sitoutuminen organisaatioon, innovatiivisuus, mahdollisuus oppia uutta sekä kannustava johtajuus. Hyvä yrityskulttuuri auttaa yleisen käsityksen mukaan yritystä menestymään. Sen merkitys on korostunut yritysten kansainvälistyessä.


Arvot lähinnä sisäiseen käyttöön

Keskuskauppakamarin selvitys kuvaa suomalaisen yrityskulttuuria kohtuullisen hyvin kehittyneeksi. Yritysten arvoperusta on jopa vahva.

Ongelmana on kuitenkin, ettei arvoihin nojaavien toimintaperiaatteiden viesti mene perille omille työntekijöille eikä yrityksen ulkopuolisille sidosryhmille. Outoa on myös se, ettei yrittäjyys juuri kuulu suomalaisyritysten vaalimiin arvoihin.

Vastoin yleistä oletusta suomalaisyrityksissä pohditaan yrityksen arvoja laajasti ja syvästi. Niitä ei kuitenkaan kuuluteta aina maailmalle, vaan ne on tarkoitettu sisäiseen käyttöön. Jotkut yritykset tosin hyödyntävät niitä markkinoinnissaan ja rekrytoidessaan uusia työntekijöitä.

Yrityksissä tiedostetaan yhteiskunnallinen vastuu, mutta jokapäiväiseen toimintaan ei liity keskustelua tasa-arvosta, ihmisoikeuksista tai yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Lähtökohdat ovat käytännönläheisiä ja omaan toimintaan liittyviä.

Monille yrityksille tyypillisiä yritysjohdon korostamia arvoja ovat asiakaslähtöisyys, ammattimaisuus, luotettavuus, innovatiivisuus, uudistushenkisyys, tehokkuus, tuottavuus, taloudellisuus, yhteiskunnallinen vastuu, laatu, rehellisyys ja palveluhenkisyys.

Työntekijät korostavat asiakaslähtöisyyttä, laatua, tuottavuutta, taloudellisuutta ja palveluhenkisyyttä, mutta panevat vähemmän painoa ammattimaisuudelle ja luotettavuudelle. Molemmat tahot ovat samaa mieltä siitä, että yrittäjyys ja virheettömyys eivät ole yritysten keskeisiä arvoja.


Arvot usein pysyviä

Arvot istuvat yleensä lujassa, keskimäärin kahdeksan vuotta, ennen kuin niitä tarkistellaan. Perheyritysten arvot voivat olla periaatteessa ikuisia. Arvoilla pyritään luomaan vakautta muutosten maailmassa.

Yritysjohto kokee, että arvoja on määritelty yhteistyönä. Työntekijät painottavat, että arvot tulevat ikään kuin annettuina joko omistajilta tai yrityksen johdolta.

Tämä toki vaikuttaa työntekijöiden halukkuuteen sitoutua niihin ja toteuttaa niitä työssään. Motivaatiota alentanee, jos arvoa kuten asiakaslähtöisyys ei yhteistyönä avata käytännön tasolle. Mitä tehdä, kun asiakas valittaa, kiittää, palauttaa, rähjää turhasta tai asiasta jne.

Johdon mielestä arvoja on syytä tarkistaa, kun yhteiskunnan ja yksilöiden arvot ovat muuttuneet. Henkilöstö taas katsoo tarkistamisen olevan tarpeellista, koska nykyiset arvot ovat epäselviä, epäuskottavia, vanhentuneita tai ne puuttuvat kokonaan.

Suurissa yrityksissä painotetaan taloudellista tehokkuutta ja menestystä, pienissä asiakaslähtöisyyttä.


Omistajavaihdos muuttaa arvoja

Kansainvälistyminen ja yritysjärjestelyt käynnistivät monien yritysten arvopohdiskelun. Muutokset eivät ole olleet aina tarpeen.

Esimerkiksi Nokia korostaa arvojensa universaalia luonnetta ja vakaata eettistä pohjaa. Nokian perusarvot ovat asiakastyytyväisyys, yksilön kunnioittaminen, tuloksellisuus ja jatkuva oppiminen.

Kansainvälistyneissä yrityksissä ei useinkaan pyritä yrityskulttuurien täydelliseen yhteensovittamiseen ja koko konsernia kattaviin yhteisiin arvoihin, vaan kunnioitetaan eri maiden ja kulttuurien ominaispiirteitä.

Omistajavaihdokset voivat raportin mukaan nopeasti vaikuttaa yrityksen arvoihin ja yrityskulttuuriin. Tästä esimerkiksi sopii Marimekko, joka Kirsti Paakkasen myötä palasi osittain kunnioittamaan perustajansa arvoja.

Paakkasen teesejä ovat tunteet, kunnioitus, totuus, innostus, kurinalaisuus, palkitseminen, talkoohenki, kokonaisvastuu ja välittäminen. Yrityksen arvoja työstettiin yhdessä henkilökunnan kanssa ja ne myös julkistettiin.

Yksityisten sijoittajien ostopäätöksiin yritysten arvot eivät juuri ainakaan vielä vaikuta. Vain kymmenesosa kertoi tietävänsä pääsijoituskohteittensa toimintaa ohjaavista arvoista paljon.

Toistaiseksi merkittävin kannanotto on ollut kirkon sijoitustoiminnan eettiset periaatteet. Sijoittajat saavat yritysten arvoista tietoa yleensä tiedotusvälineistä, eivät suoraan yrityksiltä.


Muutoksia halutaan seurata

Yrityskulttuuri 2000 -raporttiin haastateltiin sekä henkilökohtaisesti että puhelimitse suomalaisten yritysten johtohenkilöitä, henkilöstöä ja suppeammalla otoksella yksityisiä sijoittajia.

Vastaavanlainen tutkimus on tarkoitus tehdä jatkossa säännöllisesti, jotta voitaisiin seurata suomalaisen yrityskulttuurin ja arvopohjan muutoksia.

Pk-yritykset painottuvat otoksessa, koska julkisesti noteerattujen suurten yhtiöiden olennaiset tiedot on saatavissa mm. vuosikertomuksista tai yritysten verkkosivuilta.

MARGIT HARA
18.2.2000


Talous -sivulle