Perho: Vaikeasti työllistettävät tarvitsevat uudenlaista tukea
Sosiaaliturvajärjestelmän muuttaminen siten, että se aktivoisi ihmisiä positiivisella tavalla paitsi työelämään ei ole helppo tehtävä, myönsi sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmän muistion luovutustilaisuudessa perjantaina.Perhon mukaan julkisessa keskustelussa käy monesti niin, että jostain esityksestä annetaan hyvin pelkistetty ja yksipuolinen kuva, joka sitten hallitsee koko keskustelua.
- Pelkistykset ja nopeat kannanotot voivat pilata paitsi hyvän keskustelun myös hyvän kokonaisesityksen lähtökohdat ja tarkoitusperät. Toivottavasti tämän työryhmän esitysten kanssa ei käy näin.
Perho kertoi seuranneensa työryhmän työskentelyä tiiviisti ja totesi, että nyt käydään perimmäistä keskustelua yksilön ja yhteiskunnan välisestä suhteesta eli siitä, mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa.
- Mielestäni pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta-ajattelu luo hyvät lähtökohdat oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainottamiselle. Se perustuu kuitenkin korkeaan työllisyyteen ja se on koetuksella - kuten olemme viime vuosikymmenen laman aikana todenneet - erityisesti silloin, kun työttömyys nousee korkeaksi, Perho sanoi.
Perhon mukaan aktiivinen työvoimapolitiikka on kehittynyt ripeästi ja tulokset ovat olleet suhteellisen hyviä, mutta edelleen on ihmisiä, jotka eivät sittenkään löydä työtä nykyisten työvoima- ja koulutuspalvelujen avulla.
- Nämä henkilöt ovat yleensä samanaikaisesti sekä työvoimatoimiston että sosiaalitoimiston asiakkaita. Näiden ryhmien asemasta ei myöskään mikään yksittäinen taho voi kantaa vastuuta ilman yhteistyötä, hän sanoi.
Perhon mukaan työryhmän esityksen keskeinen sisältö on viranomaisvastuun selkiyttäminen ja merkittävän lisätuen kohdentaminen kaikista vaikeimmin työllistettäville. Sekä työvoimahallinnon että kuntien toimintatapoihin esitetään selkeitä uudistuksia.
- Paikallinen vastuu on myös aluepoliittisesti tärkeä asia. Kunnan on huolehdittava koko väestöstään yleisten elinolosuhteiden parantamiseksi.
- Myöskään valtio ei voi paeta vastuutaan, minkä takia työryhmän esitys, jonka mukaan ehdotettujen toimenpiteiden kokonaiskustannuksista pääosa rahoitettaisiin valtion talousarvion kautta, onkin ymmärrettävä.
Perhon mukaan suurinta kohua näyttää etukäteen aiheuttaneen pelko uusista sanktioista.
- Työryhmä ei kuitenkaan esitä yhdenkään etuuden alentamista eikä edes uusia sanktioita, Perho huomautti.
- Sen sijaan työryhmä esittää, että nykyisiä työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen liittyviä sanktioita sovellettaisiin eräissä todennäköisesti erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa silloin, kun henkilö ei noudata itse hyväksymäänsä suunnitelmaa.
Näin voisi tapahtua esityksen mukaan esimerkiksi silloin, kun henkilö ei osallistu yhtenä päivänä viikossa sellaiseen kuntouttavaan työllistämiseen, jota hän on ollut itse suunnittelemassa yhdessä työhallinnon ja sosiaalitoimen edustajien kanssa.
Toinen pelko on koskenut rinnakkaisten palkattomien työmarkkinoiden syntyä.
- Tämäkin pelko tuntuu liioitellulta, koska kuntouttavaa työllistämistä ei tehdä työ- tai virkasuhteessa, vaan
kyseessä on kuntouttava palvelukokonaisuus, johon kuuluu työelämän perusvalmiuksien parantaminen pitkän
työttömyyden jälkeen, Perho sanoi.
Perhon mukaan pitkäaikaistyöttömien pääsy suoraan avoimille työmarkkinoille ilman työvoimahallinnon erityistoimia on olematonta.
- Eikö olisi järkevää tukea työttömän kuntouttavan työllistämisen polkua ensin työhallinnon ensisijaisiin toimenpiteisiin ja tätä kautta edelleen avoimille työmarkkinoille, hän kysyi.
Perhon mukaan syrjäytyneet ja vaikeasti työllistettävät tarvitsevat uudenlaista tukea ja siksi työryhmän ehdotuksia on syytä viedä eteenpäin.
- Työryhmän esitykset pohjan yksityiskohtaiselle jatkovalmistelulle. Esitysten täsmentämistä ja hiomista tarvitaan vielä ja sosiaali- ja terveysministeriö toivoo kaikkia osapuolia mukaan rakentavaan yhteistyöhön, sanoi Perho.
IA
19.2.2000
