Kuntaliiton selvitys:
Jätemaksuissa uutta ekomaksut, kilpailuttaminen alentaa kuljetusmaksuja
Viime aikoina jätemaksuihin on alettu sisällyttää kiinteistö- tai talouskohtaisia ns. eko- tai palvelumaksuja. Kuntaliiton selvityksen mukaan ekomaksua peritään ainakin 82 kunnassa.
Ekomaksua peritään 63
kunnassa niiltäkin jätteentuottajilta, jotka ovat
saaneet vapautuksen järjestettyyn
jätteenkuljetukseen liittymisestä.
Perinteisesti jätemaksu on muodostunut jätteen
käsittelymaksusta ja kuljetusmaksusta.
Ekomaksuilla katetaan yleensä hyöty- ja
ongelmajätehuolto, neuvonta ja vanhojen
kaatopaikkojen sulkeminen.
Ekomaksun
käyttöönotolle on ollut tarvetta erityisesti niissä
kunnissa, joissa jätteet toimitetaan käsiteltäväksi
toisen kunnan ylläpitämälle kaatopaikalle.
Tiedot sisältyvät Kuntaliiton raporttiin Tietoja
kuntien jätehuollosta 1999, joka on juuri
ilmestynyt. Kyselyyn saatiin vastaukset 308
kunnasta.
Asiakkaan jätemaksut perustuvat useimmiten
kunnan taksaan, selvityksen mukaan 46
tapauksessa ne perustuvat alueellisen
jätehuoltoyhtiön hinnastoon.
Jätehuolto hinnoitellaan aiempaa yksityiskohtaisemmin
Kunnat ovat ryhtyneet hinnoittelemaan
jätehuoltoa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin.
Uusien ekomaksujen sekä alueellisten
keräyspisteiden käyttömaksujen lisäksi maksuja
määritellään erikseen monille yksittäisille
jätelajeille kuten kodinkoneille ja kylmälaitteille,
asbestille, akuille, liimoille, lietteille,
pieneläimille, risuille, romuajoneuvoille, tuhkille,
tynnyreille, joulukuusille, öljynsuodattimille jne.
Tavoitteena on, että kunnat kattavat kaikki
jätehuollon kustannuksensa jätemaksuilla
aiheuttaja maksaa -periaatteella sekä jätteen
määrän ja haitallisuuden vähentämiseen ja
hyödyntämiseen kannustavan taksan mukaisesti.
Yhtiöiden hinnastoissa on lisäksi
muistutusmaksuja, tunnisteavainmaksuja,
kuorma-/käynti- tai vastaanottomaksuja,
vähimmäismaksuja ja punnitusmaksuja.
Kuormakohtainen maksu on käytössä 17
tapauksessa, keskimäärin 50 mk/kuorma ja
punnitusmaksu 29 tapauksessa, keskimäärin noin
32 mk/kerta. Myös keräysvälinevuokria ja
pesumaksuja peritään. Käsittelymaksuissa nousua
ja suuria vaihteluja
Jätteen käsittelymaksut ovat nousseet keväästä
1998 lähtien keskimäärin noin 9 prosenttia. Ne olivat
keväällä 1999 arvonlisäveroineen keskimäärin 327
mk/tonni.
Alueellisten keräyspisteiden käytöstä
perittiin vakituisilta asukkailta yleisesti
talouskohtaisena maksuna vuosimaksua, jonka
suuruus vaihteli välillä 40-1248 mk. Vapaa-ajan
asuntojen osalta alueellisten keräyspisteiden
käytöstä peritty maksu vaihteli välillä 30-847 mk/talous/v.
Eko- tai hyötyjätemaksujen suuruus
vaihteli välillä 28-300 mk/v. Maksuihin lisätään
vielä arvonlisävero.
Omakotitalon vuotuiset jätemaksut vaihtelivat
välillä 227-2093 mk ja olivat keskimäärin 650 mk
arvonlisäveroineen eli suunnilleen saman verran
kuin edellisenäkin vuonna.
Kilpailuttaminen on alentanut kuljetusmaksuja
Jätelain mukaan kunnan velvollisuutena on
järjestää kotitalousjätteen kuljetus koko kunnan
alueella haja- ja loma-asutus mukaan lukien.
Yleensä kunnat järjestävät kuljetuksen sopimalla
siitä yksityisten kuljetusyrittäjien kanssa.
Kunnat ovat yhä enemmän kilpailuttaneet
jätteenkuljetustenjärjestämistä. Kuljetusreitit
onkin pystytty suunnittelemaan järkevästi ja
päällekkäisiä kuljetusreittejä on voitu välttää.
Kuljetusmaksun osuus jätemaksuissa on
kilpailuttamisten ansiosta pienentynyt.
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ovat
asiakkaiden maksamat keskimääräiset 240 litran
astian tyhjennysmaksut noin 12 prosenttia alhaisemmat
kuin sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa.
Edellisenä vuonna maksujen ero oli vielä
suurempi.
IA
21.2.2000
Kotimaa -sivulle
|