Lyhyen harjoittelun hyödyt vähäisempiä

Kansainvälinen harjoittelu kehittää työvalmiuksia

EU:n Leonardo-vaihtoa koskevan selvityksen mukaan joka neljäs harjoittelija ei kuitenkaan usko hyötyneensä ulkomaan kokemuksesta urallaan kuin korkeintaan vähän. Noin 200 vastaajasta 40 prosenttia piti harjoittelua hyvin tärkeänä tai tärkeänä.

Pitemmät, 3-9 kuukauden harjoittelujaksot koettiin selvästi lyhyempiä jaksoja hyödyllisemmiksi.

Toisessa EU-maassa työskentelyn arvioidaan kehittäneen kielitaidon lisäksi ennen muuta henkilökohtaisia ominaisuuksia: oma-aloitteisuutta, sopeutuvuutta ja yhteiskykyä.

Koska kielitaitoa ei kaikilla aloilla pidetä kovin tärkeänä, henkilökohtaiset valmiudet näyttävät olevan vaihdon tärkeintä antia. Myös ammattitaito karttui, mutta ei yhtä merkittävästi.

Vastaajat olivat 18-37-vuotiaita, Leonardo-ohjelmaan osallistuneita ammattiin opiskelijoita tai täydennyskouluttautujia.

Intoa jatko-opiskeluun

Selvityksen mukaan viitisentoista prosenttia vastaajista oli harjoittelun jälkeen työskennellyt ulkomailla. Harjoitteluun osallistuneet olivat lisäksi muita ikäisiään kiinnostuneempia jatko-opiskelusta.

Myös harjoitteluvaihdon koordinaattorit ja harjoitteluyritysten edustajat arvioivat taitojen ja motivaation kehittymistä samaan tapaan kuin harjoittelijat itse.

Vastauksissa muistutettiin kuitenkin, että mukaan valikoitui jo alun perin keskivertoa toimeliaampia nuoria. Työharjoitteluun ei edes lähde varsinaisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka eniten tarvitsisivat uusia taitoja.

Harjoittelun hyödyt näkyvät konkreettisesti hyvänä työllisyytenä: vastaajista oli työttöminä vain seitsemisen prosenttia. Koko- tai osapäivätyössä oli 45 prosenttia ja opiskelijoita 37 prosenttia.

Harjoittelijoita kokeilleet yritykset olivat kokemukseen sen verran tyytyväisiä, että paikkoja luvattiin tarjota myös vastaisuudessa.

STT-IA
18.2.2000

Kotimaa -sivulle