Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Työehtosopimusten yleissitovuus siirtyi hallitustason kiistaksi



Yleissitovuuden alaraja jäi työsopimuslakiesityksessä määrittelemättä ja kiista siirrettiin näin hallitustasolle.


Professori Kari-Pekka Tiitisen johtama työsopimuslakikomitea työsti esitystä yli neljä vuotta ja äänesti mietinnöstä yli 30 kertaa.

Komitea luovutti mietintönsä työministeri Sinikka Mönkäreelle (sd.) 159 kokouksen ja 640 työtunnin uuvuttamana.

Komitean tavoitteena oli uudistaa 30 vuotta vanha laki siten, ettei yhä tarvitsisi riidellä työehtosopimusten soveltamisesta ja etenkin siitä, mitkä sopimukset ovat yleissitovia, ja mitkä eivät.

Tässä keskeisessä kohdassa komitean työ jäi kesken. On teoriassa yhä mahdollista, että esimerkiksi jollakin alalla yksi kolmasosa määrittelee kahden kolmasosan työehdot, koska yleissitovuuden määrittelylle jää lakiesityksessä tulkinnanvaraa.


Yleissitovuuden raja "noin puolet"

Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että työehtosopimus on edustava eli yleissitova, jos sen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä. Tiitinen ei suostunut tuoreeltaan kommentoimaan, mitä noin puolet voi käytännössä tarkoittaa.

Korkeimman oikeuden päätöksellä on tähän mennessä yleissitovaksi määritelty työehtosopimus, johon sidotuissa yrityksissä työskentelee ainakin noin puolet asianomaisen alan työntekijöistä.

Suomen Yrittäjien mukaan yleissitovuudelle on näin asetettu selkeä vähimmäisvaatimus. Tuoreissa kommenteissa lakiesitystä on moitittu tästä syystä epätarkaksi. Sen täsmentäminen olisi hallituksen ja eduskunnan tehtävä, ei keskeisten järjestöjen.

Professori Tiitinen ja esityksen vastaanottanut ministeri Mönkäre puhuvat yleissitovuuden täsmentämisestä, eivät laajentamisesta.

- Yleissitovuuden laajentamisen tai supistamisen sijasta puhuisin ennemmin lukkiutuneen tilanteen purkamisesta, selkeyttämisestä ja jouston lisäämisestä, Mönkäre sanoi esityksen luovutustilaisuudessa.

Mönkäre pyrki ilmaisuilla torjumaan sen, ettei tässä sohita hallitusohjelmassa sovittuja asioita. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) muistutti aikaisemmin, ettei Kokoomus hyväksynyt yleissitovuuden laajentamista hallitusohjelmaan.


Erimielinen komitea

Mietintö saateltiin lausuntokierrokselle evästettynä useilla eriävillä mielipiteillä. Palvelutyönantajat lipesi suurten järjestöjen rintamasta, mutta mietintöä tuskin revitään kokonaisuudessaan auki, sillä esityksessä on myös paljon hyvää. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi antaa esityksen toukokuun puolivälin jälkeen.

Suomen Yrittäjien (SY) eriävässä mielipiteessä todetaan, että yleissitovuuden laajentaminen on tarpeetonta, koska ei ole edes pyritty osoittamaan työehtojen vähimmäistason heikentyneen uutta sääntelyä vaativalla tavalla.

Tiukennukset pienissä yrityksissä nostaisivat SY:n mukaan työllistämisen kynnystä. Komitean enemmistön kaavailema muutos merkitsisi käännettä taaksepäin, suuntausta keskitetysti ohjattuun järjestelmään.

Työsopimuslakikomitean professorijäsenet Niklas Bruun ja Matti Kairinen tuomitsivat esityksen eriävässä mielipiteessään tuoreeltaan vanhentuneeksi, koska komitean ruuti ei riittänyt pohtimaan tulevaisuuden työelämän haasteita kuten lisääntyvä tiimityö, paikallinen sopiminen, työantajayritysten uudet organisaatiorakenteet, naisvaltaisen palvelutyön ja epätyypillisen työsuhdetyön kasvu, kiireen ja osaamisvaatimusten lisääntyminen sekä työvoiman ikääntyminen.

Tiitinen nimesi nämä seikat "sanamagiaksi".

MARGIT HARA
18.2.2000


Politiikka -sivulle