Työehtosopimusten yleissitovuus siirtyi hallitustason kiistaksi
Yleissitovuuden alaraja jäi työsopimuslakiesityksessä
määrittelemättä
ja kiista siirrettiin näin hallitustasolle.
Professori Kari-Pekka
Tiitisen johtama työsopimuslakikomitea työsti esitystä
yli neljä
vuotta ja äänesti mietinnöstä yli 30 kertaa.
Komitea luovutti
mietintönsä työministeri Sinikka Mönkäreelle (sd.)
159 kokouksen ja
640 työtunnin uuvuttamana.
Komitean tavoitteena oli uudistaa 30 vuotta vanha laki
siten, ettei
yhä tarvitsisi riidellä työehtosopimusten soveltamisesta ja
etenkin
siitä, mitkä sopimukset ovat yleissitovia, ja mitkä eivät.
Tässä
keskeisessä kohdassa komitean työ jäi kesken. On teoriassa
yhä
mahdollista, että esimerkiksi jollakin alalla yksi kolmasosa
määrittelee kahden kolmasosan työehdot, koska
yleissitovuuden
määrittelylle jää lakiesityksessä tulkinnanvaraa.
Yleissitovuuden raja "noin puolet"
Lakiesityksen
perusteluissa todetaan, että työehtosopimus on edustava eli
yleissitova, jos sen piiriin kuuluu noin puolet alan
työntekijöistä. Tiitinen ei suostunut tuoreeltaan
kommentoimaan, mitä
noin puolet voi käytännössä tarkoittaa.
Korkeimman oikeuden
päätöksellä on tähän mennessä yleissitovaksi määritelty
työehtosopimus, johon sidotuissa yrityksissä työskentelee
ainakin
noin puolet asianomaisen alan työntekijöistä.
Suomen Yrittäjien
mukaan yleissitovuudelle on näin asetettu selkeä
vähimmäisvaatimus.
Tuoreissa kommenteissa lakiesitystä on moitittu tästä syystä
epätarkaksi. Sen täsmentäminen olisi hallituksen ja
eduskunnan
tehtävä, ei keskeisten järjestöjen.
Professori Tiitinen ja esityksen
vastaanottanut ministeri Mönkäre puhuvat yleissitovuuden
täsmentämisestä, eivät laajentamisesta.
- Yleissitovuuden
laajentamisen tai supistamisen sijasta puhuisin ennemmin
lukkiutuneen
tilanteen purkamisesta, selkeyttämisestä ja jouston
lisäämisestä,
Mönkäre sanoi esityksen luovutustilaisuudessa.
Mönkäre pyrki
ilmaisuilla torjumaan sen, ettei tässä sohita
hallitusohjelmassa
sovittuja asioita. Valtiovarainministeri Sauli
Niinistö (kok.)
muistutti aikaisemmin, ettei Kokoomus hyväksynyt
yleissitovuuden
laajentamista hallitusohjelmaan.
Erimielinen komitea
Mietintö saateltiin lausuntokierrokselle evästettynä useilla
eriävillä mielipiteillä. Palvelutyönantajat lipesi suurten
järjestöjen rintamasta, mutta mietintöä tuskin revitään
kokonaisuudessaan auki, sillä esityksessä on myös paljon
hyvää. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi antaa
esityksen
toukokuun puolivälin jälkeen.
Suomen Yrittäjien (SY) eriävässä
mielipiteessä todetaan, että yleissitovuuden laajentaminen
on
tarpeetonta, koska ei ole edes pyritty osoittamaan
työehtojen
vähimmäistason heikentyneen uutta sääntelyä vaativalla
tavalla.
Tiukennukset pienissä yrityksissä nostaisivat SY:n mukaan
työllistämisen kynnystä. Komitean enemmistön kaavailema
muutos
merkitsisi käännettä taaksepäin, suuntausta keskitetysti
ohjattuun
järjestelmään.
Työsopimuslakikomitean professorijäsenet Niklas Bruun
ja Matti Kairinen tuomitsivat esityksen eriävässä
mielipiteessään
tuoreeltaan vanhentuneeksi, koska komitean ruuti ei
riittänyt
pohtimaan tulevaisuuden työelämän haasteita kuten lisääntyvä
tiimityö, paikallinen sopiminen, työantajayritysten uudet
organisaatiorakenteet, naisvaltaisen palvelutyön ja
epätyypillisen
työsuhdetyön kasvu, kiireen ja osaamisvaatimusten
lisääntyminen sekä
työvoiman ikääntyminen.
Tiitinen nimesi nämä seikat "sanamagiaksi".
MARGIT HARA
18.2.2000
Politiikka -sivulle
|