Yleissitovuus määrää työehtojen minimit
Työsopimusten yleissitovuudella tarkoitetaan järjestelmää, jonka perusteella työnantajan on noudatettava tiettyjä minimiehtoja.
Yleissitovia sopimuksia on Suomessa noin 130 ja niiden piirissä noin 90 prosenttia työntekijöistä.
Työntekijän saamat edut riippuvat sopimuksen laadusta. Ilman työehtojen vähimmäissuojaa työntekijä joutuisi itse neuvottelemaan työnantajan kanssa omasta palkastaan, lomarahoista tai esimerkiksi sairaus- ja äitiysajan palkoista.
Yleissitovaa sopimusta joutuvat noudattamaan työnantajaliittoihin kuulumattomat työnantajat, minkä vuoksi heitä edustava Suomen yrittäjät on halunnut lakiin mahdollisuuksia poiketa sen määräyksistä. SY vaatii järjestäytymättömille yrityksille joustavampia oikeuksia paikalliseen sopimiseen.
Muut kaksi - TUPO-pöydässä virallisen aseman saanutta - työnantajajärjestöä TT ja PT tekevät ns. normaalisitovat sopimukset kolmen palkansaajakeskusjärjestön kanssa.
Yleissitovuuden kautta samoja valtakunnallisia ehtoja joutuvat noudattamaan myös ne yritykset, jotka eivät ole halunneet liittyä työnantajaliittoon. Tämä koskee myös Suomessa toimivia ulkomaisia yrityksiä.
Syksyllä 1998 eduskunta hyväksyi kiivaan kiistan jälkeen järjestäytymättömiä työnantajia koskevat ns. joustopykälät, joiden perusteella yritykset voivat itse vapaammin päättää joistakin työehtoihin liittyvistä kysymyksistä.
Pitkiä oikeuskiistoja, ei kunnon tilastoja
Työehtosopimus katsotaan yleissitovaksi, jos noin puolet alan työntekijöistä on töissä yrityksissä, jotka kuuluvat alan työnantajaliittoon. Määritelmää ei ole kirjattu lakiin, vaan se on muotoutunut yhden, korkeimman oikeuden vuonna 1974 tekemän päätöksen pohjalta.
Asiasta on kiistelty oikeusistuimissa pitkään mm. kuorma-autoalalla. Auto- ja kuljetustyöntekijöiden liitto AKT, ministeriöt ja SY ovat selvitelleet erilaisten tilastojen pohjalta työnantajien järjestäytyneisyyden astetta.
Kuorma-autoalan oikeuskiistassa työnantaja on kiistänyt pekkas-päiviin liittyvän maksuvelvollisuutensa vedoten siihen, ettei kuorma-autoalan sopimus ole yleissitova. Jatkossa selvittelyn kohteeksi voivat tulla kaupan alan myyjät ja tietotekniikka-ala.
Mikä muuttuisi uuden lain myötä?
Uusi laki pyrkii poistamaan tulkinta- ja tilastointisotkut.
Nykyisin työehtosopimus on yleissitova, jos puolet alan työntekijöistä on järjestäytyneiden yritysten palveluksessa. Vastaisuudessa ehdotonta 50 prosentin kattavuutta ei vaadita. Tulkintaan vaikuttaa myös se, jos alan työsopimustoiminta on muutoin vakiintunutta. Työntekijäpuolenkin järjestäytymisaste otetaan huomioon.
Tähän saakka riidat on ratkaistu tuomioistuimissa. Jatkossa yleissitovuudesta päättää työsuojeluviranomainen. Kiistoissa haetaan muutosta työtuomioistuimesta. Nykyään rekisteriä yleissitovista työehtosopimuksista pitää yllä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto.
STT-MH
18.2.2000
