Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Indonesia pelkää dominoefektiä

Luonnonvaroiltaan rikas Aceh halajaa yhä itsenäisyyttä



Indonesian länsikolkassa sijaitseva pikkuruinen ja luonnonvaroiltaan rikas Aceh halajaa yhä itsenäisyyttä. Indonesialle tällaiset haaveet ovat myrkkyä, sillä luonnonrikkauksien menettämisen lisäksi se pelkää myös hajoamista, jos Acehin annettaisiin itsenäistyä.


Indonesian ja Vapaa Aceh -sissiliikkeen Gamin allekirjoittama sopimus vihollisuuksien tilapäisestä lopettamisesta ei peitä alleen osapuolten erilaisia tulkintoja tilanteesta.

Indonesia ei halua kutsua asiakirjaa tulitaukosopimukseksi, koska siten se tunnustaisi Gamin "tasavertaiseksi kumppaniksi" neuvotteluissa. Presidentti Abdurrahman Wahid on toistuvasti sanonut tiukaan sävyyn, ettei Indonesia tule sallimaan Acehin tai muiden alueiden itsenäistymistä.

Gamin pääsihteeri, Malesiassa maanpaossa asuva Don Zulfahri sanoi viimeksi viikko sitten toivovansa, että Aceh on itsenäinen jo ennen kuin Wahidin presidenttikausi päättyy vuonna 2004.


Islamin sillanpääasema

Aceh on ollut kautta aikain tiukasti islamilainen sillanpääasema, joka on vastustanut ulkopuolisten yrityksiä hallita sitä. Alueella noudatetaan edelleen muuta Indonesiaa tiukempaa islamin tulkintaa.

Britannia ja Hollanti taistelivat Acehin hallinnasta, kunnes vuonna 1824 solmitulla sopimuksella se jätettiin hollantilaisille. Näiden valta rajoittui kuitenkin pääkaupunkia Banda Acehia ympäröivälle alueelle.

Acehilaiset olivat itsenäisen Indonesian voimakkaimpia tukijoita 1940-50-luvun taitteessa. He pettyivät kuitenkin Indonesia johtoon, jota pidettiin "korruptoituneena ja epäislamilaisena". Vuonna 1959 Acehille myönnettiin erityisalueen asema.

Yhdysvalloissa opiskellut liikemies Hasan Tiro perusti Vapaa Aceh -liikkeen vuonna 1976 ja julisti Acehin itsenäiseksi. Indonesia vastasi surmaamalla osan Gamin johtoa ja ajamalla osan maanpakoon. Hasan Tiro pakeni Ruotsiin.

Vuonna 1989 acehilaiset tarttuivat jälleen aseisiin keskushallitusta vastaan. Seuraavien kymmenen vuoden aikana yli 5 000 ihmistä sai surmansa kahakoissa ja sadattuhannet joutuivat jättämään kotinsa.

Indonesian asevoimien julmuus kapinallisten kukistamisessa on suututtanut acehilaisia. 24 sotilasta on parhaillaan oikeudessa syytettyinä ihmisoikeuksien rikkomisesta, ja viime viikon keskiviikkona osa myönsi ensimmäisen kerran teloittaneensa ainakin 26 siviiliä Acehissa.


Rikas mutta köyhä

Acehissa on paljon luonnonvaroja, etenkin maakaasua, öljyä ja metsää. Alue tuottaa kolmanneksen Indonesian maakaasusta ja 20 000 barrelia öljyä päivässä. Keskushallitus vie kuitenkin lähes 90 prosenttia Acehin verotuloista.

Elintasoltaan Aceh on yksi Indonesian köyhimmistä maakunnista. Acehissa köyhyyden syynä pidetään keskushallituksen - ja yleensä jaavalaisten - riistoa, mikä on entisestään ruokkinut alueen vahvaa identiteettiä ja itsenäisyyshaaveita.

Wahid on kieltäytynyt ehdottomasti myöntämästä itsenäisyyttä Acehille. Hän pelkää, että jo Itä-Timorin kaltainen kansanäänestys voisi johtaa itsenäisyysvaatimuksiin esimerkiksi Länsi-Papualla (entisessä Länsi-Irianissa) ja Molukeilla.

Wahid on sanonut, että hänen tärkein tehtävänsä on Indonesian alueellisen yhtenäisyyden säilyttäminen. Hän pyrkii tavoitteeseen antamalla maakunnille enemmän itsehallintoa ja valtaa luonnonvaroista saataviin tuloihin.

STT-IA
19.5.2000


Ulkomaat -sivulle