Maakuntien keskusalueilla valoisat kehitysnäkymät
Alueiden yleiset kehitysnäkymät ovat sisäministeriön aluebarometrin mukaan parantuneet viime syksystä. Keskusseutujen ja muiden kuntien kehitys eroaa vielä varsin selvästi, vaikka alueiden eriytyminen ei näytä enää lisääntyneen viime vuodesta. Vain Kymenlaaksossa keskusseutujen näkymät ovat synkemmät kuin muualla maakunnassa.
Itä- ja Pohjois-Suomessa toiveet ovat yleisesti huonommat kuin muualla Suomessa, tosin näilläkin alueilla keskusseutujen näkymät ovat useimmiten varsin hyvät. Erityisesti Lapin keskusalueilla odotukset ovat oleellisesti aikaisempaa paremmat.
Parasta kehitys on Ahvenanmaalla, Uudellamaalla sekä Pirkanmaalla.
Kuntatyypeittäin suurten keskusten, esikaupunkikuntien ja teollisuuskeskusten kehitysnäkymät ovat valoisimmat. Maaseudun työssäkäyntikuntien kehitys on vahvistunut. Sen sijaan alkutuotantokuntien näkymät ovat edelleen heikoimmat koko maassa.
Teollistuneissa maaseutukunnissa tulevaisuudenusko on hiipunut viime syksystä.
Ei henkilöstösäästöjä ensi vuonna
Kuntien rahoitusasema huolestuttaa edelleen kuntien päättäjiä. Odotukset ovat synkimmät alkutuotantokunnissa ja maaseudun työssäkäyntikunnissa, joiden rahoitusnäkymät ovat heikentyneet viime syksystä. Suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa ongelmat ovat vähäisemmät kuin muissa kunnissa.
Ensi vuonna kunnat tasapainottavat talouttaan erityisesti korottamalla maksuja. Myös käyttöomaisuuden realisoiminen ja investointien vähentäminen kuuluvat edelleen useimpien kuntien toimenpiteisiin.
Henkilöstömenojen supistamiseen ja verojen korotuksiin turvaudutaan selvästi harvemmin. Ensi vuoden jälkeen veroratkaisujen merkitys talouden tasapainotuksessa kasvaa, kuntien arvioidaan nostavan sekä tulovero- että kiinteistöveroprosentteja.
Keskusseuduilla kuntien verotulot lisääntyvät selvästi, sen sijaan muissa kunnissa verotulokehitys heikentyy. Kasvu on edelleen suurinta teollisuuskeskuksissa, esikaupunkikunnissa sekä suurissa keskuksissa.
Kuntien velanotto lisääntyy tänä ja ensi vuonna. Eniten velkaa otetaan maaseudun pendelikunnissa ja alkutuotantokunnissa. Suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa velan määrä saattaa pienentyä tänä vuonna.
Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntien ei uskota kovinkaan yleisesti korottavan tuloveroprosenttia kahden seuraavan vuoden aikana.
Seutukunnallinen yhteistyö korostuu
Kuntien yhteistyönäkymät eivät ole muuttuneet viime syksystä. Ongelmia on lähinnä maaseutukeskuksissa ja alkutuotantokunnissa. Yhteistyöodotukset ovat suurimmat teollisuuskeskuksissa ja suurissa keskuksissa.
Kuntien päättäjät korostavat erityisesti seutukunnallisen yhteistyön merkitystä. Myös suhteita elinkeinoelämän kanssa pyritään tiivistämään. Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy lähinnä suurissa keskuksissa.
Kuntien päättäjät arvioivat Suomen EU-jäsenyyden vaikuttavan myönteisesti sekä elinkeinoelämän kehittymiseen että kunnan omaan toimintaan. Odotukset ovat lisääntyneet viime syksystä. Eniten jäsenyys hyödyttää suuria keskuksia, teollisuuskeskuksia ja esikaupunkikuntia. Varovaisimmin Suomen EU-jäsenyyteen suhtaudutaan edelleen alkutuotantokunnissa.
Työttömyys helpottaa syksyisiä arvioita hitaammin
Työttömyys helpottaa tänä ja ensi vuonna, tosin työllisyyskehitys on syksyisiä arvioita heikompi. Keskusseuduilla näkymät ovat paremmat kuin muissa kunnissa, erityisesti suurten keskusten ja esikaupunkikuntien työllisyyskehitys on valoisa.
Alkutuotantokunnissa ja maaseudun pendelikunnissa työttömyys helpottaa vähiten.
Asuntorakentaminen vilkastuu tänä vuonna. Suurimmat kasvuodotukset ovat teollisuuskeskuksissa, esikaupunkikunnissa ja maaseudun pendelikunnissa.
Teollisuuden investoinnit lisääntyvät erityisesti suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa. Kaupan ja palvelujen investointien kasvu on vähäisempää. Ensi vuonna 2001 investointien kasvun arvioidaan hidastuvan.
Valoisimmat näkymät ovat edelleen asuntorakentamisessa, jonka odotetaan lisääntyvän varsinkin teollisuuskeskuksissa ja esikaupunkikunnissa.
Päivähoitotilanne näyttää hyvältä
Kuntien päivähoidon järjestämisen vaikeudet ovat vähentyneet. Ongelmia on pääasiassa vain esikaupunkikunnissa. Sen sijaan vanhusten hoidon ja terveydenhoidon tilanne on heikompi. Vanhusten hoidon ongelmat ovat suurimmat maaseutukeskuksissa, suurissa keskuksissa sekä teollisuuskeskuksissa.
Terveydenhoidon vaikeudet lisääntyvät erityisesti maaseutukeskuksissa.
Elinkeinoelämän kehittämisedellytykset ovat hyvät suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa. Ongelmia on erityisesti maaseutukeskuksissa ja alkutuotantokunnissa. Koulutoimen tilanne on heikentynyt esikaupunkikunnissa ja maaseutukeskuksissa.
IKK
19.5.2000
