Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







A. Nenäkäs

19.5.2000

Vettenkilkkiäinen tapaa virkavaltaa



Lääninajattelija Untamo Vettenkilkkiäinen oli hehkeän kevätsään kunniaksi ajellut koirineen naapurikunnan taimenjärvelle pilkille.


Palatessaan valtavan kalansaaliinsa kanssa rantaan autolleen Vettenkilkkiäinen putosi haurailta jäiltä sulaan. Onnekseen ajattelijamme sai keploteltua itsensä kantavalle jäälle ja turvaan rannalle, missä koira häntä jo odotti. Epäonnekseen Vettenkilkkiäinen menetti saaliinsa takaisin järveen.

Ajattelijan oli tosi kylmä ja vilu. Mutta ajattelija kun oli, Vettenkilkkiäinen hoksasi: hän riisui itsensä ilkosilleen, pakkasi vaatteet auton takakonttiin, istuutui kuskin paikalle, otti koiran vänkärin paikalle ja laittoi auton käyntiin sekä lämmityslaitteen suurimmalle teholle.

Siinä istuessaan ja lämmetessään Vettenkilkkiäinen tuumasi, ettei hän voi pukea märkiä vaatteita enää ylleen, joten sama oli lähteä köröttelemään kotiin.

Päästyään päätielle Vettenkilkkiäinen jo siunasi tuuriaan. Yhtä hyvin hän voisi tällä hetkellä maata järven pohjassa kalojen saalistettavana. Ajattelijaa jo hymyilytti ja vihellytti.
- Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa, hän lauloi ja vihelsi vuorotellen.

Vihellys loppui kuin seinään, kun Vettenkilkkiäinen huomasi muutaman sadan metrin päässä sinivalkoisen auton ja sen vieressä sinipukuisen viranomaisen.

- Lienee parempi, että en selitä mitään, Vettenkilkkiäinen päätti, hiljensi vauhtinsa, pysäytti ja aukaisi sivuikkunan.

- Ajokortti ... ja ... hmmm, konstaapeli sai sanotuksi ennen kuin huomasi niiden jo olevan kourassaan.

Siinä tarkastelivat konstaapeli ja koira uteliaina kiireestä ... kantapäähän Vettenkilkkiäistä, joka puolestaan tuijotti johonkin edessään siintävään kaukaisuuteen.

* * *

Vettenkilkkiäisellä oli kiire. Ajattelijoiden lääninseminaari oli alkanut jo viisitoista minuuttia sitten ja hänen olisi pitänyt olla avaamassa tilaisuutta. Pitkä, puhelimitse tapahtunut ajatusten vaihto äidin kanssa oli kuitenkin viivästyttänyt Untamon lähtöä.

- Jos ajan päätietä, matka kestää 20 minuuttia ja myöhästyn pahanpäiväisesti, Vettenkilkkiäinen laskeskeli ja päätti käyttää aikaa huomattavasti säästävää oikotietä.

Vettenkilkkiäisen epäonni kuitenkin jatkui. Oikotie oli kilometrin matkalta muutettu pyörätieksi, jonka alkupäässä komeili Moottoriajoneuvolla ajo kielletty -kyltti.

- Täällä ei tähän aikaan voi olla poliiseja, Vettenkilkkiäinen arveli ja päätti tietoisesti rikkoa liikennesääntöjä sekä ajaa läpi oikotien pyörätiepätkän.

Untamo päätteli väärin. Poliisilla nimenomaisesti oli ratsia juuri tällä osuudella. Pahanpäiväisen kirouksen päästettyään Vettenkilkkiäinen pysäytti konstaapelin kohdalle ja avasi sivuikkunan.

- Osaatteko te lukea, konstaapeli kysyi?

- Kyllä, voinko jotenkin auttaa, Vettenkilkkiäinen ajattelematta vastasi.

Hän ei selvinnyt rikesakolla. Eikä ehtinyt ajattelijoiden lääninseminaariin.

A. NENÄKÄS

Kirjoittaja on Ajatusten Kemijoki, joka ei virkavallan jälleennäkemisen pelossa halua nimeään julkisuuteen ennen kuin Kemijoessa on tarpeeksi vettä virrannut.


Kolumnit -sivulle