Nuorten työuupumus yhä yleisempi työterveysongelma
Työuupumus vaivaa yhä useammin työelämässä aloittelevia nuoria työntekijöitä.Kansainvälisten tutkimusten mukaan työuupumusta esiintyy eniten nuorilla. Suomessa työuupumuksesta kärsivät eniten ikääntyneet, mutta ongelma yleistyy myös nuorten keskuudessa.
Työyhteisöön tulevien nuorten tavoitteet ja ihanteet ovat usein korkealla. Pettymyksiä koetaan, kun huomataan, että muutoksia työpaikoilla ei kovin nopeasti saada aikaan. Välttämättä oma ura ei edistykään odotusten mukaisesti.
Nuorten työuupumusta aiheuttaa myös se, että he tekevät töitä epävarmoissa työoloissa. Työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja pätkittäisiä.
- On raskasta työskennellä olosuhteissa, joissa ei voi pitkälle rakentaa omaa työnkuvaansa. Helposti nuorilla on samanaikaisesti useita muita elämäntilannetta kuormittavia asioita, kuten perheen perustaminen, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen.
Uupuminen on erityinen ongelma uusilla työaloilla, kuten informaatioteknologian työpaikoilla, joissa on paljon nuoria työntekijöitä. Useissa uusissa yrityksissä työntekijät määrittelevät itse työaikansa ja rajansa.
- Ongelmana on, että vapaudessa rajat jäävät helposti kokonaan asettamatta, ja työpäivistä tulee ylipitkiä. Työpaikoissa usein ajatellaan, että työntekijät viihtyvät työssä pitkiä aikoja ja antavat työlle kaikkensa, kun heille annetaan mahdollisimman paljon vapauksia.
Uupumus yleisin työterveysongelma
Suomalaisista työntekijöistä noin seitsemän prosenttia kärsii vakavasta työuupumuksesta. Noin puolet kärsii jonkin asteisesta työuupumuksesta. Työuupumus on tutkimusten mukaan yleisin työterveysongelma.
Hakasen mukaan työuupumusta ei varsinaisesti määritellä sairaudeksi, vaan se luokitellaan sopeutumishäiriöksi. Pitkälle vietyä työuupumusta voi verrata monilta oireiltaan vakavaan masennukseen. Koska työuupumusta ei luokitella sairaudeksi, sen kansantaloudellisia seurauksia on vaikea määritellä.
Vaikka työpaikoilla taloudellinen tilanne on parantunut, se ei näy työntekijöiden hyvinvoinnin lisääntymisenä. Ylipitkät työpäivät rasittavat edelleen työntekijöitä.
- Pitkää päivää tekevien on vaikea päästä työvireeseen työpäivän alussa, joten tehokasta työaikaa jää entistä vähemmän. Mielestäni kahdeksan tunnin työaika on hyvä tavoite jokaiselle, painottaa Hakanen.
Suomessa perinteisesti hyvänä työntekijänä pidetään ihmistä, joka on sitoutunut työhönsä, ottaa sen vakavasti, on tunnollinen ja kunnianhimoinen.
- Ennen oli mahdollista olla tunnollinen ja ahkera uupumatta, mutta nykyisin työtehtävät ovat lisääntyneet niin, että se ei enää ole mahdollista.
Hakasen mukaan kiitos hyvin tehdystä työstä on usein se, että työntekijä saa lisää haastavia työtehtäviä.
- Meillä on jotenkin sisään rakennettu koodisto, että kuvittelemme pystyvämme tekemään kaikki ne työt, joita meidän odotetaankin tekevän. Monien selviytymisen keino olisi yksinkertaisesti se, että johonkin työtehtävään pystyisi sanomaan ei.
Hakasen mukaan työpaikoilla työuupumusta voitaisiin estää kehittämällä johtamista niin, että työntekijät ja työnantajat keskustelisivat yhdessä työn tavoitteista ja keinoista. Erityisen tärkeänä hän pitää sitä, että työntekijä kokee olevansa arvostettu ja tarvittu työyhteisössään.
Suomi kärjessä Euroopan kiiremittareissa
Suomi on kärjessä kaikissa kiiremittareissa, joita on käytetty eurooppalaisissa työolotutkimuksissa, kertoo filosofian tohtori Anna-Maija Lehto Tilastokeskuksesta. Suurimmat työpaineet on koettu kunnallisilla aloilla, terveydenhoidossa ja opetustyössä, joihin ovat kohdistuneet rajuimmat säästöt.
Lehdon mukaan työkiireitä ja niistä johtuvaa uupumista esiintyy kuitenkin missä tahansa työssä tai epäedullisissa työsuhteissa. Eniten työkiireitä on 30-45-vuotiailla työntekijöillä.
Kiireen vuoksi työntekijöillä voi esiintyä psykofyysisiä oireita, kuten stressiä ja ahdistuneisuutta, joiden vuoksi joudutaan usein pitkillekin sairaslomille. Kiire vaikuttaa myös työpaikan ilmapiiriin. Kiireen vuoksi ihmisistä tulee ärtyneitä ja riitaisia.
STT-MH
19.5.2000
