Teollisuus odottaa poliittista ydinvoimasignaalia
Kaikki ydinvoiman lisärakentamisen edellytykset selkeää poliittista kannanottoa lukuun ottamatta ovat Energia-alan keskusliiton puheenjohtajan Timo Rajalan mukaan jo olemassa.Teollisuus ei aio kuitenkaan ryhtyä kampanjoimaan ydinvoiman puolesta vaan odottaa poliittisen energialinjauksen kirkastumista.
Ydinvoiman lisärakentaminen ei Rajalan mielestä ole taloudellinen kysymys. Tässä suhteessa teollisuudella ei ole epäilyksiä. Suomen ydinvoimalat ovat taloudellisesti puolta parempia kuin muualla maailmassa ja ydinsähkö on edullista ja kannattavaa.
- Ratkaisut ovat kiinni poliittisesta linjanvedosta ja valmisteilla olevasta Suomen ilmastostrategiasta, sanoi Rajala perjantaina Finergyn sähkömarkkinatutkimuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Selvitys osoittaa hänen mukaansa, miten eri energiapolitiikan valinnat vaikuttavat sekä sähköhuoltoon että kasvihuonekaasujen päästöihin.
Tällä hetkellä ydinvoimaan liittyy Rajalan mukaan sekä imagoriski että poliittisen tahtotilan puute.
- Emme nyt aja ydinvoimaa, meillä on kaikenlaisia vaihtoehtoja. Jos yhteisymmärrystä ei löydy, niin sitä päätöstä ei tehdä, sanoi Rajala.
Toisaalta ydinvoimahakemus jätetään, jos teollisuus uskoo hankkeesta vallitsevan yksimielisyyden.
Teollisuus: Suomeen mahtuisi kaksi uutta ydinvoimalaa
Teollisuuden ja energia-alan valinnasta ei kuitenkaan ole epäilystä. Ne haluavat toteuttaa tutkimuksessa käytetyn ilmastoskenaarion, joka perustuu kahden uuden 1 300 megawatin ydinvoimalan rakentamiseen.
Rajala ilmaisi teollisuuden kannan sanomalla, että Suomeen mahtuu selvityksen perusteella hyvin kaksi uutta ydinvoimalaa.
- Voimaloiden rakentaminen nostaisi ydinsähkön osuuden noin 35 prosenttiin sähkön tuotannosta. Molempia uusia laitoksia olisi sähkön kulutuksen kasvun vuoksi mahdollista käyttää jatkuvasti taloudellisesti perussähkön tuotannossa, sanoi Rajala.
Finergyn tutkimuksessa ei ole arvioitu eri sähkön tuotantomuotojen hintoja. Se johtuu Rajalan mukaan sähkömarkkinoiden vapauttamisesta.
- Emme nyt puhu tarkoista hinnoista. Vapailla kilpailluilla markkinoilla se on kilpailukysymys, hän sanoi.
- Yritykset tekevät investointipäätökset. Kukaan ei voi odottaa, että yritykset tekisivät järjettömiä päätöksiä. Jos ne valitsevat ydinvoiman rakentamisen, on syynä hankkeen taloudellinen kannattavuus, Rajala huomautti.
Tuoreimmat täsmälliset kustannusvertailut eri energiamuotojen välillä on tehty Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa.
Alkukeväästä julkaistun professori Risto Tarjanteen ja diplomi-insinööri Sauli Rissasen tutkimuksen mukaan ydinvoima on tuotantokustannuksiltaan selvästi halvempaa kuin kivihiili-, maakaasu- tai turvevoima. Sen tuotantokustannusten herkkyys äkillisiin energian hintaheilahteluihin on myös pienin.
Tarjanteen ja Rissasen kustannusvertailun mukaan ydinvoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannus on 12,3 penniä kilowattitunnilta eli vajaat kaksi penniä halvempi kuin maakaasulla. Kaasusähkön hinta on laskelman mukaan 14,1 penniä, kivihiilisähkön 15,6 penniä ja turvesähkön 20,6 penniä kilowattitunnilta.
Ydinvoiman etuna on myös kasvihuonekaasujen päästöjen puuttuminen, mikä on tärkeää jos Suomi haluaa täyttää Kioton sopimuksen velvoitteet. Yhden ydinvoimalayksikön sähkömäärän tuottaminen hiilivoimalla kasvattaisi hiilidioksidipäästöjä Tarjanteen ja Rissasen mukaan 8,3 miljoonalla tonnilla vuodessa.
STT-IA
19.5.2000
