Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Yliopistojen rehtoreiden näkemyksiä laadusta ja sen kehittämisestä yksissä kansissa

Rehtorit: Laatua tarkasteltava kunkin yliopiston omista lähtökohdista



Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto käynnisti viime keväänä yliopistojen yhteisen hankkeen, jonka tarkoituksena oli suunnata yliopistojen kehittämistä koskevaa keskustelua määrällisistä tavoitteista toiminnan laatuun. Hankkeen loppuraportti julkaistiin kuluneella viikolla.


Hankkeen pitkäjänteisenä tavoitteena on mm. asettaa laadun käsite ja merkitys konkreettisesti tarkasteltavaksi yliopistojen eri toiminnoissa ja toimintaprosesseissa. Yliopistot halusivat myös saada toiminnan johtamisen ja ohjauksen vahvemmin autonomisten yliopistojen omiin käsiin.

Laatuhankkeen loppuraportti on laadittu tarkoituksellisesti moniääniseksi. Jokainen rehtori puhuu laadusta omin sanoin. Tällä korostetaan sitä, että laatua on tarkasteltava kunkin yliopiston omista tavoitteista ja lähtökohdista. Yliopistot eivät näe mahdollisena kaikkia yliopistoja koskevan yhtenäisen laatujärjestelmän luomista.


Niukkeneva rahoitus laadun uhkana

Haastattelujen pohjalta selvisi, että laadun hahmottamiseksi ja tarkastelemiseksi tarvitaan osa-aluekohtaista tarkastelua, niistä tärkeimpinä perustutkimuksen ja opetuksen laatu.

Yleislaadukkuuden merkkinä voidaan silti pitää mainetta, rankingia tai imagoa tiedeyhteisössä, sekä arvostusta sidosryhmien piirissä. Taideyliopistot pitivät eräänä yleislaadun mittarina sitä, millaisen vastaanoton yliopiston tuottama taide saa yleisön ja kriitikkojen keskuudessa.

Tarkasteltaessa laatua osa-aluekohtaisesti lähes kaikki rehtorit lähtivät liikkeelle tutkimuksen ja opetuksen laadun tarkastelusta. Keskusteltaessa tutkimustoiminnan laadusta rehtorit toivat esiin perustutkimuksen laadun merkityksen koko yliopiston toiminnalle.

Samassa yhteydessä tuotiin esiin huoli tämän perustehtävän toimintaedellytyksien jatkuvasta heikkenemisestä.

Rehtorien mukaan yliopistojen perusrahoituksen lasku uhkaa tällä hetkellä kaikkein vakavimmin perustutkimusta ja taiteellista toimintaa sekä niiden laatua. Perustutkimuksen laadun keskeisimpänä kriteerinä pidettiin kansainvälisen tiedeyhteisön arvostusta.


Hyvien ja innostavien opettajien merkitys korostuu

Rehtorit korostivat, että koulutuksen laadusta kertoo myös valmistuvien opiskelijoiden työura; millaisiin tehtäviin ja työpaikkoihin opiskelijat sijoittuvat ja millainen on heidän urakehityksensä.

Toisaalta laadusta kertovat työnantajien näkemykset koulutuksen laadusta ja relevanssista sekä yliopiston tai yksittäisen koulutusohjelman maine työnantajien keskuudessa.

Opetussisältöjen ja opetuksen järjestämiseen liittyvien seikkojen katsottiin myös olevan keskeisiä opetuksen laadun määrittelijöitä. Rehtorit toivat esiin myös opettajien asiantuntemuksen, innostavuuden sekä asenteen opiskelijoita kohtaan. Erityisen selvästi opettajien merkitys korostui taideyliopistojen rehtorien näkemyksissä.

Yliopiston sisäisten palvelutoimintojen laadun perustavanlaatuisena rehtorit pitävät sitä, miten hyvin ne kykenevät tukemaan tutkimuksen ja opetuksen laadukasta tekemistä. Hallinnon tulee pystyä vapauttamaan opettajat ja tutkijat heille olennaiseen työhön.

Yliopiston tuottamien maksullisten palvelutoimintojen laadun tarkastelusta, määrittelystä ja arvioinnista rehtoreilla oli hyvin yhdensuuntainen käsitys: maksupalvelutoiminnan laatu määrittyy maksavien asiakkaiden kriteerien pohjalta.


Runsas kirjo laadunkehittämisen kokemuksia

Keskusteltaessa laadun kehittämiseen eniten vaikuttaneista toimenpiteistä, rehtorit toivat esiin monentyyppisiä toimenpiteitä. Useat mainitsivat strategiaprosessit, strategian kehittämishankkeet ja laatuprojektit.

Strategiatyöhön liittyy keskeisesti arviointien toteutus. Hallinnon kehittämistoimenpiteistä rehtorit toivat esiin mm. hallinnollisten prosessien sujuvuuden, joustavuuden ja nopeuden parantamiseen tähtäävät toimet.

Useat rehtorit toivat esiin opetuksen kokonaisvaltaisia kehittämishankkeita, joissa lähtökohtana on kullekin yliopistolle ja sen yksiköille sopivien, omaleimaisten laadunkehittämistoimenpiteiden toteutus.

Suurin osa rehtoreista mainitsi tukevina toimenpiteinä erilaiset palkitsemisjärjestelmät. Edellä kuvattujen ns. onnistumisen kokemusten ohella rehtoreilta tiedusteltiin haastatteluissa näkemyksiä ja kokemuksia laadunkehittämisestä yleensä.


Konkreettiseen laatutyöhön panostettava

Keskeinen haaste rehtoreiden mukaan on saada laadunkehittämistoiminta osaksi normaaleja yliopiston toimintaprosesseja sekä löytää kuhunkin yliopistoon juuri sille itselleen parhaiten sopivat ja toimivimmat laadunkehittämisen käytänteet.

Laadunkehittämistyöhön tulee jatkossakin suunnata erikseen rahoitusta. Strateginen suunnittelu, kokonaisstrategioiden ja osa-aluekohtaisten toimintastrategioiden laadinta ja tarkistaminen koetaan keskeiseksi laadunkehittämisen välineeksi.

Arviointi liitetään rehtorien mukaan jatkossa yhä kiinteämmin osaksi yliopiston strategista suunnittelua, toiminnan ohjausta ja seurantaa. Arviointeja toteutetaan jatkossa aiempaa kohdennetummin, osana konkreettisia laadunkehittämistoimenpiteitä.

Rehtorien mielestä yliopistojen tulee pääasiassa itse kehittää niille sopivat laadunkehittämisen menetelmät. Valtakunnallisten laadunkehittämistoimenpiteiden ei tule mennä liian pitkälle.

Keskusteltaessa valtakunnallisista laatumittareista, -kriteereistä ja -normeista, rehtorien näkemykset vaihtelivat suuresti. Useat katsoivat, että hyödyntämiskelpoisten mittarien, normien tai ohjeistojen laatiminen on mahdotonta. Niillä ei olisi oleellista merkitystä laadunkehittämisessä.

Toisaalta osa rehtoreista katsoi, että laadunkehittämisessä tarvitaan sekä ns. kovia että pehmeitä mittareita. Muutama rehtori totesi, että mikäli valtakunnallisia mittareita tai kriteereitä halutaan alustavasti kehittää, Rehtorien neuvoston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston tulisi olla keskeisimmät tekijät tässä työssä.

IA
19.5.2000


Kotimaa -sivulle