Yhdysvaltojen ja Suomen suhteet viileitä Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella
Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet Suomen itsenäisyyden alkuvaiheessa olivat varsin viileät.Ensimmäisinä kuukausina suhteet olivat itse asiassa jäässä. Yhdysvaltojen ulkoministeriössä jopa pohdittiin, pitäisikö Suomea pitää Yhdysvaltojen vihollisena.
Puolalainen historiantutkija Jaroslaw Suchoples tuo väitöskirjassaan esiin uuttaa näkökulmaa Suomen ja Yhdysvaltojen suhteisiin. Väitöskirja Finland and The United States, 1917-1919. Early Years on mutual relations tarkastettiin torstaina Helsingin yliopistossa.
Ylipäänsä Yhdysvaltojen suhtautumista Suomeen ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen jälkeen määräsivät kahdenvälisten suhteiden ulkopuoliset tekijät.
Näitä tekijöitä olivat Yhdysvaltojen suhtautuminen Venäjään ja Saksaan sekä Eurooppaan suuntautuvien ruokatoimitusten ongelma.
Suchoplesin mukaan huolimatta sympatiastaan Suomen kansallisia pyrkimyksiä kohtaan Yhdysvaltojen johtajat välttivät ottamasta kantaa Suomen tulevaisuuteen, kun Suomi 6. joulukuuta julistautui itsenäiseksi.
Syynä tähän oli, että Venäjälle ei haluttu viestittää millään lailla Yhdysvaltojen ottavan kantaa Venäjän sisäisiin asioihin.
Suhteet jäissä
Kansalaissodan puhkeaminen ja Suomen siirtyminen Saksan vaikutusvallan piiriin vaikutti siten, että Yhdysvallat jäädytti suhteensa Suomeen. Maailmansotaa käytiin edelleen, ja Saksa oli Yhdysvaltojen vihollinen.
Väitöskirjasta ilmenee, että liioin Suomen hallitus ei näyttänyt haluaan aktivoida poliittisia suhteita Yhdysvaltoihin. Taustalla oli se, että Suomen tulevaisuus oli yhteydessä Saksan mahdolliseen voittoon maailmansodassa.
Saksan tappio ja Suomen sisäpolitiikan vakiintuminen loivat kuitenkin pohjaa suomalais-amerikkalaisten taloudellisten ja myöhemmin myös poliittisten suhteiden asteittaiselle kehittymiselle.
Suhteet nousivat amerikkalaisen diplomatian avulla uuteen vaiheeseen, kun Pariisin rauhankonferenssissa vuonna 1919 viiden suurvallan ryhmä tunnusti Suomen.
Suomi ei päässyt mukaan rauhankonferenssiin. Sen aikana kuitenkin Suomi Yhdysvaltojen johtajien silmissä nousi ensimmäistä kertaa kansainvälisen politiikan toimijan asemaan.
Suchoples on syntynyt vuonna 1969. Hän suoritti Master of Arts tutkinnon vuonna 1993 Gdanskin yliopistossa. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä oli professori Markku Henriksson. Kustoksena oli professori Matti Klinge.
STT-MH
19.5.2000
