Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen:
Vastuu kehityksestä alueella, jolla on voimavaroja
Helsingin ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ei suoraan lämpene ehdotuksille pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä. Viimeksi asia on ollut esillä apulaiskaupunginjohtajien valintaan liittyvässä keskustelussa.Siitonen kiitteli suurkuntien yhteistyökykyä monissa hankkeissa, vaikka yleisesti kuntia pidetään kankeina taipumaan järkevään yhteistyöhön.
Siitosen mukaan yhteistyö Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä on suorastaan hyvää ja hedelmällistä, jos vertailukohteeksi otetaan esimerkiksi yhteistyö eri ministeriöiden hallinnonalojen välille.
- Jos halutaan löytää todella pitävä palomuuri, se löytyy ministeriöiden välissä, Siitonen lasketteli vapaamuotoisessa keskustelussa tiistaina Helsingissä.
Tällä hän viittasi mm. työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamahdollisuuksiin kolmen ministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön odotusten puristuksessa. TE-keskusten johtajille on jo useaan otteeseen vaadittu ja esitetty itsenäisen aseman lujittamista ja sen suuntaiset hankkeet ovat vireillä.
Hallintomallia olennaisempaa on Siitosen mukaan kysymys alueellisesta vastuusta.
- Mikä on kaupunkikeskusten vastuu ympäröivästä maaseudusta, Siitonen kysyi ja vastasi, että vastuu on sillä alueella, jolla on voimavaroja.
Keskustelu alueiden Euroopasta käynnistyi kymmenisen vuotta sitten vastauksena silloiselle kritiikille, jonka mukaan Euroopan unioni, silloinen EY, oli instituutiona kansalaisten yläpuolella eikä piitannut heistä.
Suomi liittyi alueiden komitean työskentelyyn mukaan unionijäsenyyden myötä. Suomen edustajat eurooppalaisessa yhteistyössä valitsee Suomen hallitus.
Siitonen on nyt kerännyt parisen vuotta kokemuksia Suomen edustajana, ja toteaa, että Maastrichtin sopimus antaisi mahdollisuuksia paljonkin kunnianhimoisempiin linjauksiin kuin mihin 222 jäsenen komitean työskentelyssä on toistaiseksi ylletty.
Euroopan aluepolitiikassa keskitytään juuri nyt teemoihin kuten kilpailukyky, taloudellinen kehitys, sosiaalinen osallisuus ja kestävä kehitys.
Siitosen mukaan kaikki ovat tärkeitä eikä mitään voi jättää huomiotta. EU:n asukkaista 80 prosenttia asuu kaupungeissa. Kuitenkin vain 20 prosenttia aluetuista ohjautuu tälle 80 prosentille.
Kaupunkien kehittäminen ei ole Siitosen mielestä mitenkään ristiriidassa maaseudun kehittämisen kanssa.
Ylipormestari edustaa näkemystä, jonka mukaan hyvinvoiva kaupunki ja etenkin osaamiskeskus hyödyttää laajasti ympäröivää seutua. Suurkeskuksen on myös kannettava vastuuta kehityksestä ja osaamisesta kansallisella tasolla.
Virastojen tai laitosten siirtäminen pääkaupunkiseudulta muualle maahan ei ole Siitosen mukaan tavoiteltavaa saati oivaltavaa aluepolitiikkaa. Ylipormestarin mielestä kannettu vesi ei pysy kaivossa. Alueiden on löydettävä omat mahdollisuutensa, ja niitä voidaan toki tukea eri tavoin.
MARGIT HARA
19.5.2000
