Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Valmiussuunnitelmissa varaudutaan myös strategiseen iskuun

Pääsotaharjoituksessa suojataan keskeisiä kohteita



Yksi uhkakuva, johon puolustusvoimien on varauduttava, on strateginen isku. Nykyisessä toimintaympäristössä se on jopa realistisempi uhka, kuin laajamittainen hyökkäys. Tämän vuoden Ahmavaara 2000-pääsotaharjoituksessa varaudutaan mm. torjumaan strategista iskua.


Strategisen iskun käsite esiintyi valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa vuonna 1997. Strateginen isku tarkoittaa kokonaisvaltaista sotilasoperaatiota, jossa sotilaallisten kohteiden lisäksi isketään yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin.

Strategisen iskun lamauttava vaikutus perustuu sen nopeuteen ja yllätyksellisyyteen, mutta sitä edeltää usein voimakas poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus.


Ei selvää kuvaa

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa vuonna 1997 Suomea uhkaavat kriisimallit jaettiin kolmeen tyyppiin, joita olivat poliittinen ja sotilaallinen painostus, strateginen isku ja laajamittainen hyökkäys.

Mitään selvää toimintamallia siitä, minkälainen Suomeen kohdistuva strateginen isku olisi, ei pystytä tekemään. Nykyinen tietoliikenteen kehitys mahdollistaa kuitenkin aivan uudenlaiset uhkakuvat, jotka liittyvät haavoittuviin tietojärjestelmiin.

Strategisen iskun vaarallisuus perustuukin pitkälti sen ennalta arvaamattomiin kohteisiin. Suomen kannalta todennäköistä olisi kaupankäynnin häirintä ja tiedonsiirtojärjestelmiin tehtävät vahingot.

Vaikka strategiseen iskuun liittyy yllätyksellisyys, siihen ei ole mahdotonta varautua. Siviiliyhteiskunnan valmiussuunnittelussa strategisen iskun torjuntaan on suhtauduttava kokonaisvaltaisesti. Verkottuva tietoyhteiskunta antaa tähän aiempaa paremmat valmiudet.


Valmiussuunnittelu tärkeää

Nyky-yhteiskunnassa kriiseihin on pystyttävä valmistautuvaan ennaltaehkäisevästi. Suomessa esimerkiksi pelastustoimen uudelleenorganisoinnissa huomioidaan entistä parempi toimintavalmius, kun toimintoja tullaan yhdistämään ja keskittämään alueellisiin yksiköihin.

Tuli-iskujen lisäksi strategisen iskun kuvaan kuuluva laajamittainen tietosodankäynti on omiaan aiheuttamaan yleistä häiriötä, ja sitä voidaan käyttää psykologiseen painostukseen.

Tietosodankäynnillä voidaan ainakin teoriassa vaikuttaa moniin keskeisiin systeemeihin hyvinkin pitkän fyysisen välimatkan päästä.

Tästä hyvä esimerkki on alun perin Yhdysvaltain sotilaskäyttöön tarkoitettu satelliittiperustainen GPS-paikannusjärjestelmä. Se on USA:n valvonnassa, vaikkakin sitä käytetään maailmanlaajuisesti esimerkiksi laiva- ja lentoliikenteen suunnistustarkoituksiin.

Äskettäin USA:n viranomaiset ilmoittivat vähentävänsä GPS-järjestelmän häiriötä niin, että sen tarkkuus mahdollistaa jatkossa mm. tiheämmän lentoliikenteen turvallisuuden kärsimättä.

Suomessa kaikilla ministeriöillä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia oman alansa varautumisesta eri tyyppisiin kriiseihin. Varautumissuunnitelmissa on huomioitava muun muassa kansallinen huoltovarmuus.


Kesäkuisessa pääsotaharjoituksessa suojataan pääkaupunkiseutua

Tämän vuoden puolustusvoimien pääsotaharjoitus on kahdesta osiosta koostuva Ahmavaara-2000, jossa harjoitukset keskittyvät ensin pääkaupunkiseudulle 5.-9.6 ja jatkuvat välittömästi Kainuun alueella 10.-16.6.

Harjoituksen ensimmäisessä osuudessa harjoitellaan mm. suojautumista strategista iskua vastaan. Joukot harjoittelevat kohteiden suojaamista, partiointia ja alueiden valvontaa. Porin Prikaatin taisteluosasto harjoittelee Petikon-Keimolan alueella ja Panssariprikaatin osasto Hakunilan-Malmin alueella.

Kaartin Jääkärirykmentin toiminta keskittyy Vaaralan-Hakunilan-Länsimäen ja Santahaminan alueille ja sotilaspoliiskomppania toimii kantakaupungissa.

Strateginen isku edellyttää hyvin koulutettuja joukkoja, joiden varustus on huippuluokkaa. Uhkamalli vaatii tiedustelun, valvonnan, johtamisjärjestelmien ja valmiusprikaatien kehittämistä.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan tarvitaan lisäksi helikoptereita, pääkaupunkiseudun joukkojen varustuksen parantamista sekä ilma- ja meripuolustuksen reagointikykyisten joukkojen kehittämistä.

Merivoimat on kehittämässä kahta uutta alusluokkaa, asejärjestelmiään ja liikkuvia rannikkojoukkojaan, joilla voidaan paremmin vastata painostusvaiheen haasteeseen ja strategisen iskun uhkaan.

Ahmavaara 2000-harjoituksessa Merivoimien toiminta näkyy Suomenlahdella, jossa joukot harjoittelevat alueellisen koskemattomuuden turvaamista, kohteiden suojausta, miinoittamista ja ohjusten tulenkäyttöä.

Koko harjoituksen kestoajan harjoitetaan myös ilmavoimien lentotoimintaa maanlaajuisesti.

MIKKO LAITINEN
19.5.2000


Kotimaa -sivulle