Verkkouutiset

Sisältö
Etusivu
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







TT: Kapasiteettia lisätään ennakoitua enemmän



Suhdanteiden paraneminen ja kapasiteetin käyttöasteiden nousu kiihdyttävät teollisuuden kone- ja laiteinvestointeja. Myös tutkimus- ja kehitysinvestoinnit jatkavat vahvaa kasvuaan, samoin tutkimus- ja kehityshenkilökunnan määrä.


Valtaosa teollisuuden tutkimus- ja kehityspanostuksesta ja t&k-henkilökunnasta on yhä Suomessa, mutta kasvu on painottunut viime vuosina vahvasti ulkomaille.

Huhtikuussa tehdyn tiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kiinteät investoinnit säilyivät viime vuonna lähes ennallaan, mutta lisääntyvät kuluvana vuonna noin viidenneksellä vuodesta 1999.

Tiedustelun mukaan teollisuusyritykset käyttävät vuonna 2000 aineellisiin investointeihin 27,9 miljardia markkaa, kun toteutuneet investoinnit vuonna 1999 olivat 23,2 miljardia markkaa.

Viime syksynä tehty edellinen investointitiedustelu ennakoi investointien kasvavan tänä vuonna vajaat 10 % eli selvästi vähemmän kuin nyt tehty tiedustelu.

Viime syksyn investointisuunnitelmia on näin ollen tarkistettu ylöspäin, mikä johtuu suhdanteiden selkeästä paranemisesta ja kapasiteetin käyttöasteiden noususta, TT analysoi.

Teollisuuden yhteenlaskettu t&k-panostus vuonna 1998 oli tiedustelun mukaan 14,2 mrd markkaa, josta Suomen osuus oli 11 mrd markkaa ja ulkomaiden osuus 3,2 mrd markkaa.

Vuonna 1999 kokonaispanostus oli 19 mrd, josta Suomen osuus oli 14 ja ulkomaiden runsaat 5 mrd markkaa. Kuluvana vuonna koko t&k-panostus nousee 25,6 mrd markkaan, josta Suomen osuus on 17 miljardia ja ulkomaiden 8,6 miljardia markkaa.

Vuonna 1998 Suomeen investoitujen t&k-menojen osuus teollisuuden kaikista t&k-menoista oli 77 %. Kuluvana vuonna Suomen osuus kaikista t&k-menoista on 66 %.

Teollisuuden tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnan määrä on kasvanut sekä Suomessa että ulkomailla.

Vuosien 1998-2000 välisenä aikana ulkomailla työskentelevien määrä on kuitenkin kasvanut t&k-menojen tavoin Suomea voimakkaammin. Vuonna 1999 teollisuuden t&k-henkilökunnan määrä ulkomailla kasvoi 29 %, kun määrä Suomessa lisääntyi 15 %.

Kuluvana vuonna henkilökunnan määrä ulkomailla kasvaa edelleen runsaalla kolmanneksella, 34 prosentilla, ja Suomessa 16 prosentilla.

Kahden vuoden aikana eli vuosina 1999-2000 ulkomailla olevan t&k-henkilökunnan määrä on lisääntynyt tiedustelun mukaan 4 900:sta noin 8 400 henkilöön, missä on kasvua 73 % vuoteen 1998 verrattuna.

Vastaavana aikana Suomessa olevan t&k-henkilökunnan määrä on noussut 15 500:sta 20 800:aan, missä on kasvua runsaat 34 %. Vuonna 1998 Suomessa työskentelevän t&k-henkilöstön osuus teollisuuden koko t&k-henkilöstöstä oli 76 %. Kuluvana vuonna osuus on vajaat 71 %.

Kuluvana vuonna teollisuuden investointiasteeksi tulee 16,8 %, kun vastaava lukema vuonna 1998 oli 16,3 %. Jos teollisuuden investointiaste lasketaan ottamalla mukaan sekä kiinteät investoinnit että t&k-menot, investointiasteeksi saadaan 26,7 prosenttia.

Teollisuuden investoinnit ovat lisääntyneet arvoltaan selvästi 1990-luvulla ja investointiaste on hieman noussut 1990-luvulla, erityisesti sen jälkipuoliskolla.

Teollisuuden investointien rakenne on muuttunut huomattavasti heijastaen osaltaan teollisuuden teknologisoitumista ja tuotannon rakenteessa tapahtunutta muutosta.


Tsupari: Osaajat ulkomailta

- Ensiksi kasvaa suora vienti. Sitten kasvavat tuotannolliset sijoitukset ulkomaille ja kolmannessa vaiheessa kasvavat myös tutkimus- ja kehitysinvestoinnit maan rajojen ulkopuolella. Elämme nyt tämän globalisaatiomallin kolmatta vaihetta, TT:n suhdanneasiantuntija Pekka Tsupari sanoo.

Tsupari analysoi tuoretta TT:n investointitiedustelua, joka kertoo kokonaisuudessaan investointirintamankin yhtyvän suomalaisen talouden viime aikojen ilontuojiin.

- Samalla se kertoo tutkimuksen ja kehitykseen sijoitettavasta kasvavasta rahamäärästä yhä suuremman osuuden suuntautuvan ulkomaille, Tsupari sanoo.

Kotimaan osalta t&k-investointien kasvu heijastaa Tsuparin mukaan myös suomalaisen teollisuuden rakennemuutosta.

- Osaamiseen ja uuteen teknologiaan suuntautuva panostus pitää yllä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä juuri niillä alueilla, missä meillä oletetaan olevan suurimmat mahdollisuudet.

Vahvasta suomalaissuuntauksesta ulkomaille kertoo, että myös t&k-henkilöstöä palkataan enemmän ulkomailla kuin Suomessa.

- Osaajien lisäys Suomessa oli 15 prosenttia, kun se suomalaisessa teollisuudessa ulkomailla oli peräti 29 prosenttia, siis prosentteina kaksi kertaa enemmän, Tsupari kertoo.

IA
22.5.2000


Talous -sivulle