TT: Kapasiteettia lisätään ennakoitua enemmän
Suhdanteiden paraneminen ja kapasiteetin käyttöasteiden nousu kiihdyttävät teollisuuden kone- ja laiteinvestointeja. Myös tutkimus- ja kehitysinvestoinnit jatkavat vahvaa kasvuaan, samoin tutkimus- ja kehityshenkilökunnan määrä.
Valtaosa teollisuuden tutkimus- ja kehityspanostuksesta ja t&k-henkilökunnasta on yhä Suomessa, mutta kasvu on
painottunut viime vuosina vahvasti ulkomaille.
Huhtikuussa tehdyn tiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kiinteät
investoinnit säilyivät viime vuonna lähes ennallaan, mutta lisääntyvät
kuluvana vuonna noin viidenneksellä vuodesta 1999.
Tiedustelun
mukaan teollisuusyritykset käyttävät vuonna 2000 aineellisiin
investointeihin 27,9 miljardia markkaa, kun toteutuneet investoinnit vuonna
1999 olivat 23,2 miljardia markkaa.
Viime syksynä tehty edellinen investointitiedustelu ennakoi investointien
kasvavan tänä vuonna vajaat 10 % eli selvästi vähemmän kuin nyt tehty
tiedustelu.
Viime syksyn investointisuunnitelmia on näin ollen tarkistettu
ylöspäin, mikä johtuu suhdanteiden selkeästä paranemisesta ja
kapasiteetin käyttöasteiden noususta, TT analysoi.
Teollisuuden yhteenlaskettu t&k-panostus vuonna 1998 oli tiedustelun
mukaan 14,2 mrd markkaa, josta Suomen osuus oli 11 mrd markkaa ja
ulkomaiden osuus 3,2 mrd markkaa.
Vuonna 1999 kokonaispanostus oli
19 mrd, josta Suomen osuus oli 14 ja ulkomaiden runsaat 5 mrd
markkaa. Kuluvana vuonna koko t&k-panostus nousee 25,6 mrd
markkaan, josta Suomen osuus on 17 miljardia ja ulkomaiden 8,6
miljardia markkaa.
Vuonna 1998 Suomeen investoitujen t&k-menojen
osuus teollisuuden kaikista t&k-menoista oli 77 %. Kuluvana vuonna
Suomen osuus kaikista t&k-menoista on 66 %.
Teollisuuden tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnan määrä on kasvanut
sekä Suomessa että ulkomailla.
Vuosien 1998-2000 välisenä aikana
ulkomailla työskentelevien määrä on kuitenkin kasvanut t&k-menojen
tavoin Suomea voimakkaammin. Vuonna 1999 teollisuuden
t&k-henkilökunnan määrä ulkomailla kasvoi 29 %, kun määrä Suomessa
lisääntyi 15 %.
Kuluvana vuonna henkilökunnan määrä ulkomailla kasvaa edelleen runsaalla kolmanneksella, 34 prosentilla, ja
Suomessa 16 prosentilla.
Kahden vuoden aikana eli vuosina 1999-2000 ulkomailla
olevan t&k-henkilökunnan määrä on lisääntynyt tiedustelun mukaan 4
900:sta noin 8 400 henkilöön, missä on kasvua 73 % vuoteen 1998
verrattuna.
Vastaavana aikana Suomessa olevan t&k-henkilökunnan
määrä on noussut 15 500:sta 20 800:aan, missä on kasvua runsaat 34 %.
Vuonna 1998 Suomessa työskentelevän t&k-henkilöstön osuus
teollisuuden koko t&k-henkilöstöstä oli 76 %. Kuluvana vuonna osuus
on vajaat 71 %.
Kuluvana vuonna teollisuuden investointiasteeksi tulee 16,8 %, kun
vastaava lukema vuonna 1998 oli 16,3 %. Jos teollisuuden
investointiaste lasketaan ottamalla mukaan sekä kiinteät investoinnit että
t&k-menot, investointiasteeksi saadaan 26,7 prosenttia.
Teollisuuden investoinnit ovat lisääntyneet arvoltaan selvästi
1990-luvulla ja investointiaste on hieman noussut 1990-luvulla,
erityisesti sen jälkipuoliskolla.
Teollisuuden investointien rakenne on
muuttunut huomattavasti heijastaen osaltaan teollisuuden
teknologisoitumista ja tuotannon rakenteessa tapahtunutta muutosta.
Tsupari: Osaajat ulkomailta
- Ensiksi kasvaa suora vienti. Sitten kasvavat tuotannolliset sijoitukset ulkomaille ja kolmannessa vaiheessa
kasvavat myös tutkimus- ja kehitysinvestoinnit maan rajojen ulkopuolella. Elämme nyt tämän globalisaatiomallin
kolmatta vaihetta, TT:n suhdanneasiantuntija Pekka Tsupari sanoo.
Tsupari analysoi
tuoretta TT:n investointitiedustelua, joka kertoo
kokonaisuudessaan investointirintamankin yhtyvän
suomalaisen talouden viime aikojen ilontuojiin.
- Samalla se kertoo tutkimuksen ja kehitykseen
sijoitettavasta kasvavasta rahamäärästä yhä
suuremman osuuden suuntautuvan ulkomaille, Tsupari sanoo.
Kotimaan osalta t&k-investointien kasvu heijastaa
Tsuparin mukaan myös suomalaisen teollisuuden
rakennemuutosta.
- Osaamiseen ja uuteen
teknologiaan suuntautuva panostus pitää yllä
Suomen kansainvälistä kilpailukykyä juuri niillä
alueilla, missä meillä oletetaan olevan suurimmat
mahdollisuudet.
Vahvasta suomalaissuuntauksesta ulkomaille
kertoo, että myös t&k-henkilöstöä palkataan
enemmän ulkomailla kuin Suomessa.
- Osaajien
lisäys Suomessa oli 15 prosenttia, kun se
suomalaisessa teollisuudessa ulkomailla oli peräti
29 prosenttia, siis prosentteina kaksi kertaa
enemmän, Tsupari kertoo.
IA
22.5.2000
Talous -sivulle
|