Teksitiviestit ovat osa nykyajan kansanperinnettä
Opetusministeriön ja Opetushallituksen järjestämässä Snellmanin päivän kieliseminaarissa Helsingissä pohdittiin viime viikolla, mitä suomen kielelle oikein tapahtuu uusmediassa. Eli onko tutkijoilla, kielen vaalijoilla, opetushallinnolla ja opettajilla syytä huoleen, vai näyttävätkö näkymät valoisilta?Vuosittaisen kieliseminaarin tarkoituksena on nostaa kieliaiheet entistä selvemmin jokapäiväisiksi puheenaiheiksi. Viimevuotisessa murreseminaarissa pohdittiin, miten murteet ja niiden uusi nousu näkyvät koulussa.
Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala muistutti, että teknologia tuo uusia lisämahdollisuuksia kielenkäyttöön.
- Kieliympäristön muutos pitäisi hyödyntää täysipainoisesti. Uusi ympäristö tarjoaa uusia ilmaisuvälineitä. Kielen elinvoimaa osoittaa se, että se taipuu ja uudistuu välineen mukaan.
Sarjalan mukaan onkin syytä tunnustaa, että myös matkapuhelimien tekstiviestit luovat uutta kulttuuria, uutta kansanperinnettä.
Opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirven mukaan medialuku- ja kirjoitustaitoinen tietoyhteiskunnan kansalainen osaa kommunikoida monipuolisesti ikäkaudelleen ja itselleen sopivalla tavalla.
- Uus- ja monimediaista viestintäkulttuuria luovat niin lähettäjät kuin vastaanottajatkin. Lukemisen rinnalle nousee keskeisenä taitona kirjoitustaito: kyky tuottaa ja välittää itse monimediaisia sanomia.
Johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta painotti, että kaikki muuttuu kaiken aikaa: kieli muuttuu, yhteiskunnat muuttuvat, ihminen muuttuu.
Nuolijärvi pohti muutoksen ja pysyvyyden käsitettä kielisosiologisesta näkökulmasta. Hän pohti puheessaan sitä, miten kielenkäyttötilanteet tarjoavat uusia mahdollisuuksia ihmisen kielelliselle repertuaarille.
Dosentti, erikoistutkija Minna-Riitta Luukka Jyväskylän yliopistosta näkee
kielen ja uusmedian suhteen positiivisesti.
- Internet, sähköposti, tekstiviesti, taksamerkki, hymiö tai tuttavallisesti veppi, meili, känny - nämä kaikki ovat osa suomalaisten arkipäivää. Uusmedia samalla sekä kiehtoo että pelottaa.
Luukan mukaan uusmedia tarjoaa viestintäympäristön, jossa kirjoitettua kieltä käytetään uusiin tehtäviin.
- Kieli elää ja muuntuu käytössä, joten olisi ihme, jos sähköpostien ja tekstiviestien kieli olisi täysin samanlaista kuin ns. vanhoissa viestintäympäristöissä käytettävä kieli, sanoi Luukka.
Hän myös muistutti, että uusmedioissakin kieltä käytetään monella eri tavalla eikä väline sinänsä pakota käyttäjää muuttamaan ilmaisutapojaan.
Vaikka sähköpostien Suomi olisikin puhekelisempää ja epämuodollisempaa sekä tekstiviestien kieli typistetympää kuin muiden "vanhojen" tekstien kieli, haluaa Luukka nähdä uusmedian mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana.
- Tarjoaahan se oivallisen tilaisuuden "tarttua kynään" niillekin, joilta kirjeen kirjoitustaito on jo unohtunut.
Digilorea
Tutkija Ulla Lipponen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta kertoi digiloresta; Kansanrunousarkiston viime talvena yläastelaisten keskuudessa järjestämästä perinteen keruusta, jonka tarkoituksena oli selvittää tekstiviesteinä leviävän perinteen laatua.
Tulokset osoittavat, että monet nykyperinteen lajit leviävät myös tekstareina: vitsit, lorut, muistovärssyt, kuvallinen perinne ja kiertokirjeet. Kännykkä on luonut uuden, nopean ja huomaamattoman väylän perinteen välittymiselle. Esimerkiksi ennen nyrkistä nyrkkiin kulkeva tuntilappu voi nykyään korvautua tekstiviestillä.
- Tesktariperinne on laadultaan paljolti humoristista ja parodista. Se liittyy nuorten ystävyyssuhteisiin ja seurustelukulttuuriin. Mieluisia perinneviestejä myös keräillään kännyköiden muistiin. Kun tila loppuu, niitä kopioidaan vihkoihin ja päiväkirjoihin.
- Näiltä osin kännyköitä voisi luonnehtia vanhan albumiperinteen viimeisimmäksi versioiksi, digitaalisiksi muistoalbumeiksi, totesi Lipponen.
Lipponen antoi esimerkin koululaisten kiertokirjeestä: "Kopioi 8 kaverille. Sano kundin nimi josta tykkäät...... 8 pv kuluessa ootte yhessä. Tää on tosi ja toiminu ainaki tähän asti. Älä katkaise tai saat huonoa onnea kundien kanssa. 4-ever!"
Seminaarin nuorin puhuja, koululainen Eero Sahlberg, (9 v.) Helsingin Suomalaisten Yhteiskoulusta kuvasi itseään aktiivisena tietokoneenkäyttäjänä.
- Käytän tietokonetta sekä huvikseni että hyödyllisiin tehtäviin. Pelaan mielelläni esimerkiksi jääkiekkopeliä, jossa voi valita eri ottelumuotoja, tai Star Wars -peliä, jossa tuhotaan robottidroideja.
- Hyödyksi käytän tietokonetta kirjoittaessani koulutehtäviä, esimerkiksi esitelmiä tai projektitöitä. Usein kirjoitan muistiin myös laulujen sanoja ja urheilutapahtumien tuloksia. Internetiä käytän vajaan tunnin päivässä. Erityisen tärkeä minulle on sähköposti, jonka avulla pidän yhteyttä ystäviini.
Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaiset Jaakko Huhtala, Sanna Ristaniemi, Teppo Similä ja Tuomas Tahko analysoivat paneelikeskustelussa opetusneuvos Pirjo Singon johdolla itseään kielenkäyttäjinä nimenomaan kännykkä- ja sähköviestinnässä.
Paneelin puheenvuorot romuttivat stereotyyppistä käsitystä, jonka mukaan nuorten kielenkäyttö olisi yhdenmukaista. Jokaisella nuorella on oma persoonallinen tapansa käyttää kieltä, sillä kännykkä- ja sähköpostiviestintä on nuorille hyvin henkilökohtaista viestintää.
Silti joitain yhteisiäkin tottumuksia on: kännykkäviesteissä välimerkkien käytöstä on löytynyt aivan uutta ilmaisuvoimaa ja lauseet ja virkkeet saavat uuden kieliopin. Kielellinen huumorikin saa uusia aineksia uudessa viestintäympäristössä.
Tutkijat eivät pidä nykykehitystä vaarallisena, vaan pikemminkin luonnollisena. Se on mahdollisuus pikemminkin kuin uhka. Se nähdään jopa perinteen siirtymistä auttavana, kirjoittamista lisäävänä. Kielen muutokset ovat osa normaalia minkä tahansa ilmiön muutosta.
Opettajia sen sijaan jotkin uusmedian tuomat ilmiöt huolestuttavatkin: kirjoitetun kielimuodon ja oikeinkirjoitussääntöjen oppiminen tuottaa monille koululaisille vaikeuksia ja asenne oman ilmaisun kehittämiseen ja kielenhuoltoon voi olla välinpitämätön.
Vapaa-ajan kirjoittamisen ja esimerkiksi ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeessa vaadittavan kielimuodon välinen ero on suuri eivätkä läheskään kaikki hallitse näitä erilaisia kielen rekistereitä.
IA
19.5.2000
