Taistelujen loppumisesta ei silti takeita Etelä-Libanonissa
UNIFIL:n 22 odotuksen vuotta: Israel vihdoin vetäytymässä
YK:n rauhanturvaajat saapuivat vuonna 1978 Etelä-Libanoniin valvomaan Israelin vetäytymistä alueelta.
Nyt 22 vuotta myöhemmin UNIFIL saattaa
vihdoin päästä toteuttamaan varsinaista
tehtäväänsä, kun Israelin odotetaan vetävän
joukkonsa pois Etelä-Libanonista heinäkuuhun
mennessä.
Vetäytyminen ei vielä sinällään merkitse rauhaa
Etelä-Libanoniin, sillä Israel ei ole solminut
rauhansopimusta Libanonin ja Syyrian kanssa.
Pahimmillaan vetäytymisen on ennustettu
johtavan uuteen sisällissotaan Libanonissa tai
pahenevaan alueelliseen konfliktiin. Israel on
uhannut kiivaalla kostolla, jos Syyrian tukema
Hizbollah-järjestö tai muut ryhmät iskevät
Israeliin vetäytymisen jälkeen.
Yksi vaikeimmista kysymyksistä on Israelia
tukeneen Etelä-Libanonin armeijan SLA:n
sotilaiden ja heidän perheidensä kohtalo. Jos
tulevaisuudestaan huolestuneet ja yhä
epätoivoisemmiksi käyvät SLA:n sotilaat jäävät
Etelä-Libanoniin ja saavat vastaansa Israelia
vastaan taistelevat aseelliset ryhmät, YK-sotilaat
uhkaavat jäädä entistä pahempaan ristituleen.
- UNIFILilla on vuodesta 1978 asti ollut tehtävänä
vahvistaa, että Israel vetäytyy Libanonista YK:n
päätöslauselmien mukaisesti. Tämä on yhä
ensimmäinen tehtävämme, sanoo YK-joukkojen
varakomentaja Jim Sreenan UNIFIL:n
pääesikunnassa Naqourassa.
Seuraavana vaiheena
olisi hänen mukaansa YK-joukkojen sijoittaminen
kansainvälisesti tunnustetulle rajalle asti.
Sreenan kuitenkin korostaa, että YK-joukkojen
roolin suunnittelu on kesken ja että UNIFIL odottaa
saavansa lähiaikoina uudet ohjeet tehtävistään.
YK:n erityislähettiläs Terje Röd-Larsen sukkuloi
äskettäin Lähi-idän maissa neuvottelemassa
Israelin vetäytymisestä, ja turvallisuusneuvoston
odotetaan pian saavan matkan pohjalta laaditun
raportin käsiteltäväkseen.
Rajasta nousemassa riita
Jos YK siirtyy etelään ja itään päin ja ottaa
valvontaansa koko Israelin tähän asti
miehittämän alueen, sen arvioidaan tarvitsevan
ainakin 7 000 sotilasta. Joukon nykyvahvuus on 4
500 rauhanturvaajaa.
YK onkin alustavasti
lähestynyt useita maita, mm. Suomea, ja pyytänyt
lisää rauhanturvaajia.
Yhtenä kysymyksenä on, pitäisikö joukkojen
voimankäyttösäännöksiä ja aseistusta muuttaa.
Tällä hetkellä UNIFIL-sotilas voi käyttää asetta vain
itsepuolustustarkoituksessa, jos hänen henkeään
uhataan.
Sreenanin mukaan UNIFIL:n olisi varmennettava,
että Israelin vetäytyminen on täydellinen, ja tätä
varten rajalinjasta on sovittava tarkalleen
etukäteen.
Rajasta vallitsee muuten laaja yksimielisyys,
mutta viime päivinä kiistelyn kohteeksi on
kohonnut kaukainen alue lähellä Golanin
kukkuloita.
Israelin mukaan Shebaan kylän lähellä
sijaitseva viljelyalue on osa Israelin Syyrialta
vuonna 1967 valtaamia alueita, eikä se liity
Etelä-Libanonista vetäytymiseen. Libanonin
mukaan alue kuuluu libanonilaisille, ja se on
luovutettava takaisin tässä yhteydessä. Syyria on
yhtynyt Libanonin kantaan.
Hizbollah on vannonut jatkavansa taistelua
Israelia vastaan, jos vähäisinkin kaistale
Libanonin maata jää israelilaisille. UNIFIL:n
tiedotusupseerin Sajiv Kumarin mukaan Shebaasta
saattaa nyt tulla aseellisille ryhmille syy jatkaa
sotaa Israelia vastaan.
Suomi miettii operaation realistisuutta
Kun turvallisuusneuvosto on päättänyt UNIFIL:n
tehtävistä, Suomi arvioi, onko YK-operaatio
realistinen, sanoo everstiluutnantti Veli-Pekka
Parkatti puolustusministeriöstä. YK on pyytänyt
Suomea lähettämään alueelle 90 rauhanturvaajaa
nykyisten noin 500:n lisäksi.
Parkatin mukaan Suomen kantaan vaikuttaa se,
miten Etelä-Libanonin tilanteen eri osapuolet
suhtautuvat YK:n rooliin ja mandaattiin, ja
muuttuvatko YK:n resurssit uusien vaatimusten
mukaisesti.
Koska pääosa
turvallisuusvyöhykkeestä ei tähän asti ole
kuulunut YK:n alueeseen, ei UNIFIL:n nykyvahvuus
riitä koko Etelä-Libanonin valvomiseen.
Parkatti on juuri ollut Etelä-Libanonissa
tutustumassa tilanteeseen. Hänen mukaansa
matka vain vahvisti kuvaa siitä, kuinka
monimuotoinen ja vaikeasti ennustettava tilanne
on.
STT-MH
19.5.2000
Ulkomaat -sivulle
|