Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kuluttaja-asiat halutaan esiin maailmankaupassa

Vapaakaupan kritiikki kasvaa kuluttajajärjestöissä



Jos kysyy parkkiintuneelta taloustieteilijältä, hyödyttääkö maailmankaupan vapauttaminen tavallista kuluttajaa, voi tuskin odottaa muuta kuin myönteistä vastausta.


Taloustieteilijä todennäköisesti aloittaa pitkän yksinpuhelun siitä, kuinka vapaakauppa parantaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja pitää tuotteiden hinnat kurissa.

Kuluttajajärjestöjen näkökulmasta asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Muiden kansalaisaktivistien tavoin kuluttajajärjestöjen edustajat ovat viime vuosina alkaneet yhä enemmän kritisoida maailmankaupan vapauttamista.

- Maailmankaupassa on noussut esiin monia uusia, lähinnä kuluttajansuojaan liittyviä kysymyksiä, jotka huolettavat kuluttajaliikettä. Euroopassa esimerkiksi kritisoidaan geenimanipuloituja tuotteita ja hormonilihaa, toteaa erikoistutkija Petteri Repo Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Repo väitteli viime perjantaina tohtoriksi Helsingin ruotsalaisessa kauppakorkeakoulussa. Hänen väitöskirjansa käsittelee kuluttajajärjestöjen reaktioita maailmankaupan vapauttamiseen.

Tutkittavana ajanjaksona oli 90-luvun alkupuolisko, jolloin Suomen kauppajärjestelyissä tapahtui merkittäviä muutoksia. Suomi hakeutui EU:n jäseneksi ja GATT:n piirissä saatiin valmiiksi maailmankauppaa vapauttanut Uruguayn kierros. GATT oli Maailman kauppajärjestön WTO:n edeltäjä.


Kuluttajien ääni saatava kuuluville

Revon mukaan kuluttajajärjestöt Suomessa ja maailmalla tukivat vapaakauppaa, mutta eivät varauksetta. Järjestöt korostivat, ettei kauppaa pidä vapauttaa kuluttajansuojan kustannuksella. Lisäksi ne vaativat kuluttajien intressien parempaa huomioimista vapauttamisprosessin yhteydessä.

- Sitten 90-luvun alkupuoliskon kannanottojen sävy on tullut kriittisemmäksi. Meillä Suomessa puhuttiin aiemmin lähinnä tulevaisuuden toiveista, mutta nyt on jo takana käytännön kokemuksia. Lisäksi uusia kysymyksiä on noussut esiin, Repo korostaa.

Hän tarkastelee väitöskirjassaan neljän kuluttajajärjestön kannanottoja. Mukana ovat molemmat suomalaiset eli Suomen kuluttajaliitto ja Kuluttajat-Konsumenterna sekä euroopanlaajuinen BEUC ja maailmanlaajuinen Consumers International.

Revon mielestä maailmankaupan vapauttamista ei voida enää vastedes pitää hallitusten välisenä asiana, vaan kansalaisjärjestöt on kytkettävä tiiviimmin mukaan prosessiin.

Ellei näin tapahdu, edessä on lisää samanlaista kuohuntaa kuin viime vuoden lopussa Seattlessa WTO:n ja kuluvan vuoden alussa Washingtonissa Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kokousten yhteydessä.

- Vapauttamisprosessissa on huomioitava nykyistä paremmin niin kuluttajaliikkeen kuin muidenkin kansalaisjärjestöjen näkemykset. On vaikea kuvitella, että maailmankaupan vapauttamista voitaisiin jatkaa nykyisillä malleilla, Repo pohtii.


Ympäristöväki esiintynyt pontevammin

Repo myöntää, että on eri asia vaatia järjestöväen mukaanottamista kuin toteuttaa se käytännössä. Suoranainen päätösvalta maailmankaupan kysymyksissä kuuluu edelleenkin hallituksille, mutta tämä ei estä kuulemasta kansalaisaktivisteja.

- Maailmankauppaan pitäisi rakentaa pysyvät konsultointikanavat, joiden kautta kansalaisjärjestöt saisivat äänensä kuuluville, Repo esittää.

Hän myöntää, että kuluttajaliikkeen ei ole yhtä helppo esiintyä yhteisin tunnuksin kuin esimerkiksi ympäristöväen.

Kuluttajat ovat hajanainen ja vaikeasti hahmottuva ryhmä eivätkä kuluttajakysymykset piirry esiin yhtä selvästi kuin ympäristöongelmat.
- On totta, että ympäristöjärjestöt ovat olleet kuluttajajärjestöjä menestyksekkäämpiä toiminnan organisoimisessa, Repo selvittää.

Hän kuitenkin katsoo kuluttaja- ja kauppapolitiikan kytkeytyvän niin läheisesti toisiinsa, että kuluttajaliikkeen on periaatteessa helppo nostaa esiin tärkeitä yksityiskohtia suurten kokonaisuuksien keskeltä.

- Kuluttajille olennaiset asiat ovat yleisemminkin tärkeitä: toimivatko markkinat ja onko kilpailua. Lisäksi kuluttajien intresseihin on poliitikkojen mukava vedota, koska sellainen koskettaa äänestäjäkuntaa. Edellytykset näkemysten saamiselle julki ovat siis hyvät, Repo muistuttaa.

STT-MH
19.5.2000


Talous -sivulle