Valtionhallinto lähes kokonaan verkossa
Valtion virastoista 90 prosentilla on oma www-palvelu ja seitsemällä prosentilla virastoista palvelun aloittaminen on työn alla. Internetin kautta lomakkeensa asiakkaille tarjoaa jo 63 virastoa ja sähköistä asiointipalvelua tarjotaan 26 virastossa. Lisäksi 18 virastoa valmistelee sähköisen myynnin aloittamista.Valtionhallinnon työntekijöistä 85 prosentilla on käytössään sähköposti ja 78 prosentilla yhteys Internetin www-palveluihin. Vuodessa Internet-yhteyksien määrä kasvoi 18 prosenttiyksiköllä.
Tiedot käyvät ilmi valtiovarainministeriön vuosittain tekemästä valtion tietohallintoa ja tietotekniikan käyttöä koskevasta katsauksesta. Kyselyyn vastasi 128 valtion virastoa ja laitosta, joiden palveluksessa oli 118 200 työntekijää.
Vastanneiden organisaatioiden käytössä oli viime vuonna 136 000 henkilökohtaista tietokonetta ja 5 000 palvelintietokonetta.
Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden olivat yhteensä 2,6 miljardia markkaa, mikä on noin viisi prosenttia valtion toimintamenoista. Kasvua edellisestä vuodesta oli 9,5 prosenttia. Menojen nousu on kuitenkin hidastunut edellisistä vuosista.
Eniten kuluja kasvatti edelleen palvelujen ostaminen, sillä sen osuus tietohallintomenoista on jo yli kolmannes. Tietoliikennekustannukset kasvoivat edelleen ja pitkään tasaisina pysyneet laiteostot nousivat 14 prosenttia. Laitekustannusten nousu johtui vuosituhannen vaihteen tietojärjestelmäongelmien välttämiseksi tehdyistä investoinneista.
Päätoimisen tietohallintohenkilöstön määräksi virastot ilmoittivat yhteensä 3 127 henkilöä, mikä on noin 2,6 prosenttia valtion henkilöstöstä. Tietohallinnon palkkakulut kasvoivat runsaat viisi prosenttiyksikköä.
Vuosituhannen vaihteen tietojärjestelmäongelmien aiheuttamista kustannuksista antoi loppuarvion 86 virastoa. Niiden yhteenlasketut kustannukset olivat 127 milj. mk.
Euron käyttöönoton vaatimat tietojärjestelmämuutokset on tehty 15 virastossa ja 33 virastoa on aloittanut muutostyöt. Yli puolet virastoista vasta selvittää ja suunnittelee euron käyttöönoton vaikutuksia tietojärjestelmiinsä. Euromuutosten kustannuksista on tehnyt arvion 51 virastoa, joiden yhteenlaskettu kustannusarvio on 192 milj. mk.
Palvelutoimittajilta erityisosaamista
Valtion tietohallinto käyttää palvelutoimittajia eniten taloushallinnon järjestelmissä sekä systeemityötehtävien toteutuksessa. Keskeisemmät syyt palvelutoimittajien käyttämiseen ovat erityisosaamisen hankinta sekä henkilöresurssien saatavuuden varmistaminen.
Valtiovarainministeriön vuotuisessa valtion tietohallintoa ja tietotekniikka koskevassa kyselyssä on selvitetty missä, kuinka laajasti ja miksi tietohallinnon tehtävissä käytetään ulkopuolisia palvelutoimittajia.
Kyselyyn vastasi maalis-huhtikuussa yhteensä 128 virastoa.
Palvelutoimittajia käytetään yleisimmin taloushallinnon järjestelmissä sekä systeemityötehtävien toteutuksessa. Kysymykseen vastanneista organisaatioista runsas kolmannes ilmoitti hoitavansa taloushallinnon järjestelmät kokonaan ulkopuolisten palvelutoimittajien avulla. Vajaa kolmannes hoitaa kokonaan systeemityötehtävien toteuttamisen palvelutoimittajien avulla.
Ulkopuolisten palvelutoimittajien avulla hoidetaan muun muassa systeemityön toteutus, taloushallinnon järjestelmät, systeemityön suunnitteluvaihe, hallinnolliset järjestelmät, systeemityössä ylläpito, Internet-palvelimet sekä palvelinten hallinta.
Lisäksi vähintään kolmannes vastaajista ilmoitti käyttävänsä ulkoisia palvelutoimittajia käyttöpalveluissa, verkonhallinnassa, systeemi-integroinnissa ja systeemityön määritysvaiheessa. Työasemien hallinnassa ja tukipalveluissa palvelutoimittajien käyttö sen sijaan on varsin harvinaista.
Julkishallinnon portaalia suunnitellaan
Valtiovarainministeriö on asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa julkishallinnon Internet-portaalin kokeiluversio vuoden 2000 loppuun mennessä.
Portaali pohjautuu osittain Kansalaisen käsikirjaan (www.opas.vn.fi), joka on syksystä 1997 verkossa toiminut opas julkisen hallinnon tietoihin ja palveluihin.
Kokeiluversiosta saadun palautteen ja käyttäjätutkimuksen pohjalta tarkoitus on luoda julkisen hallinnon yhteinen portaali eli yksi www-osoite, jonka kautta julkishallinnon tiedot ja sen verkkopalvelut löytyvät helposti Internetistä.
Tavoitteena on parantaa portaalin avulla julkisten palvelujen saatavuutta ja laatua sekä helpottaa kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja viranomaisten tiedonhakua.
Lisäksi tarkoituksena on edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, vahvistaa julkisen hallinnon avoimuutta, näkyvyyttä ja yhtenäisyyttä sekä edistää julkishallinnon verkkoasiointia.
Vastaavia palveluita on kehitetty mm. Hollannissa (www.overheid.nl), Itävallassa (www.help.gv.at), Tanskassa (www.danmark.dk), Ruotsissa (www.sverigedirekt.riksdagen.se) ja Norjassa (www.norge.no).
IKK
19.5.2000
